Oppivelvollisuuden laajennuksen kuoppaaminen veisi koulutukselta isot rahat

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja poikkeusolojen jättämien jälkien korjaaminen eivät sulje toisiaan pois, opetusministeri Li Andersson korostaa. Jos uudistus jätettäisiin tekemättä, koulutukselta jäisi saamatta yli sadan miljoonan euron lisäpanostus.

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat rajusti muuttaneet koulutuksen tilannetta verrattuna aikaan, jolloin hallitusohjelma laadittiin. Miksi haluatte yhä toteuttaa oppivelvollisuuden uudistuksen?

Monet analyytikot ja valtiovarainministeriö ovat painottaneet, että korona ei muuta niitä rakenteellisia ongelmia, jotka ovat joka tapauksessa edessä akuutin kriisin jälkeen.

Yksi isoista ongelmista on koulutus- ja osaamistason nousun pysähtyminen. Meillä on paljon dataa siitä, miten koulutustaso vaikuttaa työllistymiseen ja työllisyyden kautta muuhunkin hyvinvointiin ja tasa-arvoon. Kaikki ne syyt, joiden takia vuosi sitten päädyttiin siihen, että uudistus tehdään, ovat edelleen olemassa.

Taloudellisen šokin jälkeen on entistä tärkeämpää, että panostetaan laajasti koulutukseen.

 

Eikö oppivelvollisuuden laajentamiseen varatut rahat voisi käyttää koronan jälkien korjaamiseen, esimerkiksi oppimisvajeiden paikkaamiseen ja tuen tarjoamiseen?

Nämä eivät sulje toisiaan pois. Olen lähtenyt siitä, että tehdään sekä että.

Toukokuussa annettavassa lisätalousarviossa koulutuksen järjestäjät saavat lisärahoitusta, jolla voidaan vahvistaa tukitoimia ja näin puuttua mahdollisesti syventyneisiin oppimiseroihin. Sen rinnalla tehdään oppivelvollisuuden uudistus.

Julkisuudessa oppivelvollisuuden laajentamista vastustavat eivät yleensä aja sellaista mallia, jossa ohjattaisiin rahaa muihin toimenpiteisiin koulutuksen puolella. He sanovat, että hallituksen ei pitäisi tehdä tällaisia pysyviä menolisäyksiä lainkaan. Silloin se tarkoittaisi sitä, että tämä yli sadan miljoonan historiallinen lisäpanostus jäisi kokonaan tekemättä.

 

Uudistuksen on määrä astua voimaan vuonna 2021 alkaen toisen asteen aloittavista opiskelijoista. Miksi pidätte kiinni näinkin tiukasta aikataulusta?

Lähdemme oletuksesta, että syksyllä koulutuksessa olisi mahdollisuus palata mahdollisimman normaaliin päiväjärjestykseen. Silloin koulutuksen järjestäjillä olisi vuosi aikaa valmistautua oppivelvollisuuden laajennuksen voimaantuloon. Se on ihan kohtuullinen siirtymäaika.

Haluamme myös pitää huolta, että uudistuksen toimeenpano ei siirry seuraaville hallituksille. Toki katsomme lausuntokierroksen yhteydessä, minkälaisia näkemyksiä aikataulusta esitetään.

 

Miten koronatilanne on mielestänne vaikuttanut oppivelvollisuuden laajentamisen tarpeeseen?

Lisännyt sitä. Jo viime syksynä yrityksistä tuli selkeää viestiä, että kasvun esteenä oli pula osaavista työntekijöistä.

Jos koronakriisi lisää työttömyyttä joksikin aikaa ja elinkeinoelämällä kestää toipua šokista, on vielä tärkeämpää, että huolehditaan niin nuorten ikäluokkien kuin aikuistenkin osaamisen riittävyydestä.

 

Minkälainen merkitys mielestänne oppivelvollisuuden laajentamisella on pitkällä aikavälillä opettajille?

Toivon, että opettajat ymmärtävät, että ei ole kyse vain maksuttomista opiskeluvälineistä vaan myös historiallisesta uudistuksesta. Siinä määritellään uudelleen, mikä nähdään koulutuksen vähimmäistasona yhteiskunnassa.

Kaikki lähtee koulutuksen ja sivistyksen merkityksen ymmärtämisestä. Tällaista ajattelua tarvitaan laajemmin yhteiskunnassa, että voidaan huolehtia opetuksen riittävistä resursseista, opettajan työn arvostuksesta ja myös opettajien säällisistä työehdoista.

 

Oppivelvollisuuden laajentaminen

  • Hallitus aikoo korottaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen ja säätää opiskelijalle oikeuden maksuttomaan toisen asteen koulutukseen 20-vuotiaaksi asti. Uudistuksen on määrä astua voimaan vuonna 2021.
  • Uudistukseen on varattu aluksi 107 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2024 rahoitustaso nostetaan 129 miljoonaan euroon. Maksuttoman toisen asteen on arvioitu vievät rahasta noin 110 miljoonaa.
  • Oppivelvollisuuslain luonnos lähtee lausuntokierrokselle huhti–toukokuussa. OAJ vaatii muun muassa, että rahaa siirretään toisen asteen maksuttomuudesta opetukseen.