Yhteisötaide on taidetta, jota tehdään jonkin yhteisön ehdoilla, yhteisön kanssa ja sitä varten.
Näin yhteisötaiteen määritteli äskettäin edesmennyt taidekriitikko Otso Kantokorpi viimeiseksi jääneessä blogitekstissään.
Määritelmä sopii mainiosti myös yhteisövoimaiseen oppimiseen sellaisena, kuin Tuovi Leppänen sitä väitöskirjassaan tarkastelee.
Aikuisesta oppijasta puhutaan Leppäsen mukaan liian usein aivan kuin hän olisi yksin oppimisympäristössään.
– Ryhmälle ei anneta sille kuuluvaa pedagogista painoarvoa. Suomessa käytetään vuosittain valtavia summia aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kaikki saisivat koulutuksista irti enemmän, jos niissä tuettaisiin oppijaryhmän yhteisövoiman kehittymistä, Leppänen sanoo.
Ei ajatella enää minun vaan meidän oppimista.
Kun yhteisövoima toimii, halu tehdä asioita yhdessä on kova. Ryhmä velvoittaa: ei ajatella enää minun vaan meidän oppimista.
– Kun ryhmä itse on tarpeeksi vetovoimainen, opiskeltavan asian ei sitä tarvitse aina olla. Yhteisövoimaista oppimista kehittämällä voitaisiin vähentää opintojen keskeyttämisiä.
Leppänen tutki ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävää 60 opintopisteen koulutusta Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, jossa hän työskentelee lehtorina.
Tutkittu opiskelijaryhmä oli kansainvälinen: koulutukseen osallistui yhteensä 12 henkilöä Aasiasta, Afrikasta ja Euroopasta. Työkielenä oli englanti.
– Yhteisövoima rakentuu osallisuudesta, yhteisöllisyydestä, luovuudesta ja ohjaajuudesta. Osallisuuden perusedellytys on, että henkilö kokee tulleensa vastaanotetuksi ryhmään, Leppänen selittää.
Ryhmän jäsenyys on ensin väljää ja syvenee vähitellen kohti luovuutta ja uuden oppimista. Oppimista aletaan pitää ryhmän yhteisenä tehtävänä.
– Opettajan merkitys ei siitä vähene. Myös aikuisopiskelijat tarvitsevat ohjaajuutta aina kontrolliin saakka.
Voisiko yhteisövoima kukoistaa myös verkkoyhteisössä? Tuskinpa, vastaa Leppänen, vaikkei virtuaaliopetuksen asiantuntija olekaan.
– Tulosteni neurotieteellinen tausta viittaa siihen, että yhteisövoimaa voi syntyä vain fyysisestä yhdessäolosta.
Väitös
Yhteisövoimainen oppimisprosessi. Substantiivinen teoria aikuisten ryhmässä oppimisen kokemuksista. Jyväskylän yliopisto 2018.