Elämme keskellä mediavallankumousta, sillä sosiaalinen media soveltuu hyvin vihapuheen levittämiseen. 1400-luvulla keksitty kirjapainotaito toimi samoin, kertoo kulttuurihistorian tutkija Reima Välimäki.
Välimäki oli mukana Turun yliopistossa toteutetussa Vihan pitkät jäljet -hankkeessa, joka keskittyi vihapuheen historiaan.
Vainon tekoja edeltää usein vähemmistöihin kohdistunut vihapuhe, vaikka suoraa syy−seuraus-suhdetta ei aina löydykään. Vihapuheen torjuminen on vaikeaa, koska tällöin eri perusoikeudet, kuten sananvapaus ja uskonnonvapaus, ovat keskenään ristiriidassa.
Vainon tekoja edeltää usein vähemmistöihin kohdistunut vihapuhe.
Välimäen mukaan vihapuhetta voidaan yrittää torjua medialukutaidon opetuksella ja tekemällä valta-asetelmat näkyviksi.
− Kuka on kohde, kuka hyötyy ja millaisia puheen tapoja käytetään, hän listaa kysymyksiä, joita oppilaiden kanssa voi käsitellä.
Keskiajalla ja uuden ajan alussa käytetty retoriikka oli samankaltaista kuin nykyinen vihapuhe.
− 1300-luvun lopussa Euroopassa levitettiin ajatusta, että kohta pieni harhaoppisten ryhmä tulee ja kumoaa koko yhteiskuntajärjestelmän. Nytkin puhutaan islamisaatiosta, vaikka ulkomaalaisia on Suomessa vain muutama prosentti.
Uuden viestintätekniikan eli kirjapainotaidon takia reformaatiosta ja sen vastareaktiosta tuli 1500-luvulla radikaalimpi kuin oli tarkoitus. Tällöin protestanttien ja katolilaisten kiistat johtivat uskonsotiin.
Nyt uskonto on taas ajankohtainen aihe, kun muslimeihin ja juutalaisiin kohdistuu vihapuhetta. Tutkijat ovat huomanneet, että samat ennakkoluulot toistuvat vuosisadasta toiseen, mutta ne kohdistuvat eri ryhmiin.
− Hankkeessa halusimme rikkoa kuvaa Euroopasta vastakkain islamin kanssa sekä tuoda esimerkkejä keskitien kulkemisesta.
Hanke tuotti kirjan lisäksi selainpelin, jossa voi pohtia omia valintoja eri historian tilanteissa. Pelistä on tulossa myös englanninkielinen versio.
Hanke
Vihan pitkät jäljet -hanke vuosina 2017−2018 Turun yliopistossa.
Tuotoksina kirja ja peli: