Työn imussa hidasta muutosta alaspäin keväästä 2020 lähtien. Samaan aikaan nopeaa nousua työuupumuksessa. Näin yliopistolehtori Lauri Hietajärvi summaa opettajien jaksamista koskevan tutkimussarjan tuloksia.
Hietajärven ja akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron toteuttaman tutkimuksen tähänastiset neljä kyselyä tehtiin keväällä ja syksyllä vuosina 2020 ja 2021, ja sarja jatkuu. Erityisen uhkaavilta näyttävät vakavan työuupumuksen lisääntymisestä kertovat käyrät.
Vakavasta työuupumuksesta kärsivien opettajien osuus lähes tuplaantui vuoden 2021 aikana. Keväällä luku oli neljä prosenttia ja syksyllä seitsemän prosenttia. Keväällä 2020 vakavasti uupuneita oli vain kaksi prosenttia.
– Samalla niiden opettajien osuus, jotka eivät raportoi minkään tasoista uupumusta, on pudonnut kevään 2020 jälkeen 83 prosentista 68 prosenttiin, Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastolla työskentelevä Hietajärvi sanoo.
Viime syksyn kyselyyn vastasi 1 074 opettajaa Suomen kaikilta kolkilta. Mukana olivat koulutusasteet varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.
Vastanneet jaettiin työn imun ja työuupumuksen perusteella viiteen eri profiiliin: innostuneisiin, innostuneisiin mutta uupuneisiin, uupuneisiin, uupuneisiin ja kyynistyneisiin sekä uupumisriskissä oleviin.
Noin viidennes vastaajista sijoittui uupuneiden sekä uupuneiden ja kyynistyneiden profiileihin. Innostuneita oli viidennes.
Uupumisriskissä oli 29 prosenttia, ja saman verran oli innostuneita mutta uupuneita.
– Innostuneet-uupuneet-profiilia leimaa korkean työn imun lisäksi korkeahko uupumusasteinen väsymys. Profiili on tyypillinen opettajille ja muille ammateille, jossa työtä tehdään suurella antaumuksella, Hietajärvi selittää.
Koronatilanteen epävarmuudesta ja muuttuvista suosituksista johtuva stressi oli yhteydessä heikompaan työn imuun ja erityisesti korkeampaan työuupumukseen.
– Pahinta oli virallisten suositusten ja ohjeiden syksyn aikana lisääntynyt tempoilevuus ja se, että eri viranomaisilta tuli erilaisia suosituksia. Tilanteita, joissa opettaja ei tiedä sunnuntaina, ovatko koulut auki maanantaina, ei saa enää syntyä, Hietajärvi pohtii.
Liian suuri työmäärä tulee esiin kaikessa.
OAJ:n Fiilismittari kertoo sekin viime vuoteen ja erityisesti syksyyn ajoittuvasta opetusalan työhyvinvoinnin jyrkästä alamäestä. Peräti 44 prosenttia vastasi syyskuussa ”kyllä” Fiilismittarin väitteeseen ”tunnen hukkuvani työmäärään”.
Vastaajien perustelut: Uusia vaatimuksia tulee jatkuvasti lisää. Perustyön lisäksi on paljon oheistöitä, jotka vievät aikaa opetustyöltä. Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut, resursseja on liian vähän, ryhmät ovat liian suuria. Suunnitteluun ei jää aikaa.
– Päivät venyvät pitkiksi, viikonloppuna päädytään tekemään töitä, taukoja ei ehditä pitää. Uupumuksesta ja riittämättömyyden tunteesta kerrotaan, erityisasiantuntija Sari Melkko OAJ:stä kuvailee.
Fiilismittari on OAJ:n verkkopalvelu, jolla kartoitetaan opetusalan ammattilaisten työhyvinvointia. Mittarin käyttäjiä on tällä hetkellä lähes 12 700.
Käyttäjät saavat viikoittain eteensä väittämän, johon he ottavat kantaa sopivaa vastausta klikkaamalla ja halutessaan myös avoimella kommentilla.
Viikossa mittariin tulee yli 2 000 vastausta.
– Liian suuri työmäärä tulee esiin kaikessa. Uutta työtä tulee jatkuvasti, mutta resurssit pysyvät ennallaan. Moni kertoo joutuvansa valitsemaan jatkuvien ylitöiden ja tehtävien laiminlyönnin välillä, Melkko sanoo.
Opettajien puheenvuoroista ja Fiilismittarista voi päätellä, että viime syksynä käytiin hyvin lähellä kamelin selän katkeamispistettä.
– Elokuun puolivälin vastaukset kertovat, että 40 prosenttia vastanneista aloitti työt kesäloman jälkeen hyvillä mielin. Joulukuussa osuus oli pudonnut neljänneksellä: fiilis oli hyvä enää 31 prosentilla ja viidenneksellä huono.
Noin puolella fiilis oli ennen joulua keskiverto, mikä ei sekään ole kovin paljon. Avoimien vastausten mukaan tässäkin ryhmässä moni oli väsynyt, oppilaat olivat levottomia ja koronatilanne uuvutti. Unta kaivattiin enemmän ja resurssien vähyys kuormitti.
Yli 60 prosenttia syys- ja lokakuun vastaajista tunsi usein riittämättömyyttä työssä. Työtä on liikaa siihen käytettävään aikaan nähden, eikä työtä ei pystynyt tekemään niin hyvin kuin olisi haluttu.
Koronaohjeistuksissa opettajia ahdistivat tempoilevuuden ohella niiden alueellinen epätarkkuus. Loppiaista edeltänyt päättäjien ja asiantuntijoiden sekoilu lähi- ja etäopetusta koskevissa suosituksissa näkyi sekin Fiilismittarissa.
– Opettajien voimavarat ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla koko korona-ajan, mutta vuoden alussa ne olivat vähentyneet lokakuun tilanteeseen verrattuna, Melkko kertoo.
Päivitetty 11.2. klo 15.38
Muutettu Katariina Salmela-Aron titteli professorista akatemiaprofessoriksi.
Seurantatutkimus
- Tutkimus opettajien uupumuksesta korona-aikana täydentyi syksyllä neljännellä kyselyllä. Syksyn tulosten analysointi on kesken. Tässä jutussa mainitut tulokset ovat alustavia.
- OAJ on mukana Helsingin yliopiston tutkimussarjan toteuksessa.
- Aineistoa ja OAJ:n kanssa käsiteltyjä raportteja seurannasta voi pyytää nähtäväksi yliopiston kasvatustieteiden osastolta.