47 prosenttia Amisbarometrin kyselyyn vastanneista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kertoi tulleensa yläkoulussa ohjatuksi ”vähintään osittain oikealle alalle”. Luvussa on peräti 18 prosenttiyksikön parannus edelliseen eli vuoden 2019 barometriin verrattuna.
– Mielellään olettaisi parannuksen johtuvan siitä, että ohjaukseen on panostettu peruskoulussa reilusti lisää oppivelvollisuusiän nostamisen jälkeen. Muutos on niin suuri, että jotakin siellä varmasti onkin tehty oikein, sanoo tutkija Jukka-Pekka Jänkälä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöstä Otuksesta.
Enempää asiasta on Jänkälän mukaan vaikea sanoa, sillä tutkijoilla ei ole tietoa, millaisiin toimiin yläkouluissa on oppivelvollisuusiän nostamisen jälkeen ryhdytty.
Lähes viidennes vastanneista katsoi yläkoulun oppilaanohjauksen menneen vikaan. Tähän lukuun sisältyy Jänkälän mukaan paljon erilaisia yksilöllisiä tarinoita.
– Jotkut kokevat opinto-ohjauksen puuttuneen kokonaan tai olleen puutteellista sikäli, että opinto-ohjaaja ei ole tunnistanut oppilaan mielenkiinnon kohteita. Esimerkiksi kielivähemmistöihin kuuluvia oppilaita saatetaan ohjata hoiva-alalle, vaikka ambitiot olisivat aivan muualla.
Myös oman paikkakunnan oppilaitoksia voidaan suosia opetustarjontaan katsomatta.
Jotakin siellä on varmasti tehty oikein.
Amisbarometri tarjoaa ajantasaista tietoa ammattiin opiskelevien opiskelukokemuksista ja hyvinvoinnista. Uusimmassa barometrissä selvitettiin erityisesti korona-ajan, ammatillisen koulutuksen reformin ja viimesyksyisen oppivelvollisuuden uudistuksen vaikutuksia.
Käytössä ovat vasta tutkimuksen alustavat tulokset.
Vain 40 prosenttia opiskelijoista vastasi saaneensa ammatillisen oppilaitoksen opolta ohjausta jatko-opintoihin. Puolet kertoi saaneensa sitä tarvittaessa.
– Saattaa olla, että oppilaitoksissa ammatilliseen perustutkintoon suhtaudutaan ensisijassa väylänä työelämään ja jatkokoulutusmahdollisuuksien esittely tai niihin perehtyminen jää vähemmälle huomiolle, Jänkälä sanoo.
Yli 90 prosenttia alle 20-vuotiaista opiskelijoista vastasi ”kyllä” kysymykseen ”uskotko että valmistut nykyisistä opinnoistasi”. Luvussa on edelliseen barometriin verrattuna muutaman prosenttiyksikön lasku, joka voi Jänkälän mukaan johtua oppivelvollisuusiän nostosta.
– Toisaalta tulos voi johtua myös otoksen jyrkästä kasvusta. Vastaajien joukossa on ehkä aiempaa enemmän myös opintoihin kriittisesti suhtautuvia.
Yleisesti ottaen vastaajat – niin nuoret opiskelijat kuin vanhemmat alanvaihtajatkin – olivat Jänkälän mukaan yllättävänkin tyytyväisiä. Huonommin voivien osuus on pysynyt melko pienenä, 5–10 prosentissa.
Korona tai vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformi eivät näytä tilannetta olennaisesti muuttaneen.
Jänkälän mukaan on kuitenkin mahdollista, että opiskelijat ovat suhteuttaneet vastauksiaan vaikeaksi tiedettyyn tilanteeseen arvioinnin rimaa laskemalla.
– Tiedossa nimittäin on, että osalla opinnot ovat koronan takia hidastuneet tai keskeytyneet. Heidän opintojensa ajan tasalle saamisessa riittää kyllä haastetta.
Opinto-ohjaaja Tarja Mäenpää suhtautuu skeptisesti ajatukseen, että ammattiin opiskelevien tyytyväisyys yläkoulun aikaiseen opinto-ohjaukseen johtuisi peruskoulun oporesurssien vahvistamisesta. Mäenpää työskentelee Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa.
– Harvassa kunnassa on havahduttu siihen, että oppilaan ohjaukseen tarvitaan oppivelvollisuusiän noston jälkeen lisää tekijöitä. Rahaa tähän tarkoitukseen on saatu, mutta ainakaan Päijät-Hämeessä sitä ei ole käytetty uusien opojen palkkaamiseen.
Ohjauksen haasteena on oikean alan löytämisen lisäksi oikean oppilaitosmuodon valinta.
– Tavalliset ammatilliset oppilaitokset eivät tarjoa peruskoulusta tuttua tehostettua tukea. Sitä saa vain ammatillisissa erityisoppilaitoksissa.
Mäenpään mukaan moni nuori ohjautuu tällä hetkellä väärään paikkaan. Hänen mukaansa sekä peruskoululaiset että heidän huoltajansa tarvitsisivat lisää ohjausta.
Ammatilliset oppilaitokset ovat Mäenpään mukaan tehneet toimintaansa tunnetuksi peruskouluissa kaikin korona-ajan sallimin keinoin.
– Avoimia ovia ei amiksen puolella ole koronan takia pystytty pitämään, mutta toimintaamme esitteleviä virtuaalimessuja on järjestetty useampia.
Peruskouluissa on myös kierrätetty videota, jolla Salpauksen tutor-opiskelijat ja opot kertovat koululaisille opintomahdollisuuksista.
Vain kaksi viidesosaa Amisbarometrin vastaajista ilmoitti saaneensa opintojensa aikana opolta ohjausta jatko-opintoihin. Tarja Mäenpään mukaan tässä on kyse ikuisuusongelmasta.
– Jatko-opintoinfoa on kyllä tarjolla. Opintojen päätösvaiheessa, jolloin tuota tietoa eniten tarvitaan, opiskelijat ovat kuitenkin työssäoppimisjaksoilla, ja heitä on vaikea saada infotilaisuuksiin. Siksi tarjolla on virtuaalista tietoa, johon voi tutustua milloin ehtii ja haluaa.
Näin barometri tehtiin
- Amisbarometri tarjoaa ajantasaista tietoa ammattiin opiskelevien opiskelukokemuksista ja hyvinvoinnista. Barometri tehtiin neljättä kertaa.
- Barometrin tiedot kerättiin marraskuun 2021 ja maaliskuun 2022 välillä.
- Kyselyyn vastasi 14 460 ammatillisen toisen asteen opiskelijaa, mikä on lähes 5 000 vastaajaa edellistä, vuoden 2019, barometriä enemmän.
- Amisbarometrin kokoavat Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ja Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki.