Se hetki, jolloin opettaja puhuttelee koko luokkaa aloittaa työrauhan rakentamisen. Näin toteaa Antti Harjunmaa väitöskirjassaan. Hän esittelee väitöstyössään keinon tuon hetken rauhoittamiseksi.
Keino on valkoinen laminoitu kortti, johon on kirjoitettu K-kirjain. Kun opettaja ottaa kortin esiin, oppilaiden pitää kuunnella. Merkin kehittäminen lähti Harjunmaan kokemuksista haastavassa luokassa.
– En tuntenut luokkaa eikä luokkaa minua. Oppilaiden vyöryessä luokkaan kaaos oli täydellinen. Merkki tehosi kaaokseen yllättävän hyvin, Ylöjärven Metsäkylän yhtenäiskoulussa erityisopettajana työskentelevä Harjunmaa kertoo.
Hän selittää merkin tehoa viestin yksinkertaisuudella. Se asettaa oppilaalle kaksi hyvin selkeää vaatimusta: keskeytä ja katso.
– Muun tekemisen keskeyttämisen ja katseen suuntaamisen kohti opettajaa huomaavat sekä opettaja että oppilaat itse. Esimerkiksi kuuntelun vaatiminen olisi epäselvempää, koska kuuntelu ei näy päällepäin.
Keskeyttämisestä ja katsomisesta voi seurata kuunteleminen – seuraako, se riippuu Harjunmaan mukaan siitä, mitä opettaja seuraavaksi tekee. K-merkki antaa opettajalle tunnin alussa muutaman sekunnin aikaa ottaa ryhmä haltuun.
– Kyse on vallasta: levottomissa luokissa valtaa saattaa olla liikaa oppilailla. Jollei opettaja saa kuuntelun hetkeä haltuunsa, on todennäköistä, että luokassa ilmenee työrauhapulmia laajemminkin.
Oppilaiden vyöryessä luokkaan kaaos oli täydellinen.
Harjunmaa tutki viime syyskuussa tarkastetussa väitöksessään luokan sosioemotionaalisesti turvallisen toimintaympäristön kehittymistä. Toimintatutkimusta tehtiin vuosina 2014–2020 kahdessa kunnassa ja yhteensä 12 koulussa. Mukana oli viisi rehtoria ja 58 luokan-, aineen- ja erityisopettajaa.
Tutkimus kiteytyi Lorri-menetelmäksi, jonka syntyä ja kehitystä väitöskirjassa kuvataan. Nimi on lyhenne menetelmän peruskäsitteistä, joita ovat luottamus, oppi, ryhmä ja rajat.
K-merkin kaltaiset käytännön vinkit voivat johtaa ajattelemaan, että Harjunmaan väitös on jonkinlainen joka open niksinarikka. Se on paljon enemmän: tutkimusta pohjustaa syvällinen koulun nykyisten toimintatapojen kritiikki.
Harjunmaan mielestä koulun kehittämiseen tarvittaisiin teoriaan ja tutkimukseen perustuva viitekehys, jonka avulla koulu voisi rakentaa oman työnsä perustaa.
– En ole 30-vuotisella opettajan urallani törmännyt kertakaan koulun sisäiseen kehityshankkeeseen, jossa olisi lähdetty liikkeelle ottamalla selvää, mitä tuoreilla tutkimuksilla on asiasta sanottavanaan, hän sanoo.
Lorri-menetelmässä luokan haasteet, työrauhaongelma mukaan lukien, nähdään lähinnä oppilaiden taitojen puutteina.
– Opettaja on pedagogiikan ammattilainen, ja työrauhaongelma on hyvin usein pedagoginen ongelma. Opettajan pitäisi ottaa selvää, millaisten taitojen puutteesta luokan haasteet kertovat ja opettaa noita taitoja.
Harjunmaa ei luota verkon voimaan muutoksen tuojana; koulun työtapojen muuttaminen edellyttää hänen mielestään vuorovaikutteisuutta, johon sähköiset nettipalvelut eivät yllä.
Lorri-koulutuksia tuskin tullaan netissä näkemään.
– Jos menetelmä kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä suoraan minuun.
Väitös
Toimintatutkimus LORRi-menetelmän kehittämisestä luokan sosioemotionaalisesti turvallisen toimintaympäristön tukemiseksi. Lapin yliopisto 2022.