Tutkittu juttu: Opettajiin kohdistuva kiusaaminen maksaa yhteiskunnalle miljoonia

Neljäsosa opettajista kokee vakavaa tai toistuvaa kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Yhteiskunnalle se tarkoittaa kymmenien miljoonien eurojen ongelmaa.

Opettajien kokema kiusaaminen on paitsi sitkeä, myös erittäin kallis ongelma.

Opetusalalla kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun aiheuttamat sairauspoissaolot maksoivat laskennallisesti viime vuonna 13,5 miljoonaa euroa. Sisäilmaongelmien hintalappu oli vielä suurempi: lähes 20 miljoonaa.

Kun kustannuksiin lisätään tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat sairauspoissaolot, nousee näiden neljän työelämän ilmiön hinta yhteiskunnalle peräti 43,5 miljoonaan euroon. Pelkästään opetusalalla.

Kiusaamisen hinta selviää tuoreimman Opetusalan työolobarometrin ennakkotiedoista. OAJ:n barometrikyselyyn vastasi viime syksynä reilut tuhat opettajaa kaikilta koulutusasteilta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.

Kustannukset on laskettu barometrin tuloksista, jotka on kerrottu koskemaan koko opetusalan henkilöstöä. Kustannukset syntyvät sairauspoissaolojen aiheuttamista palkkamenoista ja sijaiskustannuksista.

 

Opettajista peräti neljännes, tasan 25 prosenttia, kertoi kokevansa vakavaa tai toistuvaa epäasiallista kohtelua tai kiusaamista. Edellisessä eli vuoden 2017 työolobarometrissä vastaava luku oli 22 prosenttia.

”Vakavaa ja toistuvaa” lievempiä kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia oli 44 prosentilla opettajista.

Barometrissä kysyttiin myös, keitä kiusaajat ovat. Se selviää, kun barometri julkaistaan kokonaisuudessa kevään aikana.

Useimmiten kyse on pitkittyneistä ja ratkaisemattomista tilanteista.

Millaista sitten on tyypillinen kiusaaminen opetusalalla?

OAJ:n työmarkkina-asiamiehet Sari Melkko ja Petra Kirkko-Jaakkola empivät tyypillisen tapauksen kuvailemista, koska tilanteet ovat yhtä kirjavia kuin henkilökohtaisiakin.

– Meille saakka tulevissa yhteydenotoissa yhdistävä piirre on se, että useimmiten kyse on pitkittyneistä ja ratkaisemattomista tilanteista. Toisin sanoen monesti näyttää siltä, että ongelmien alkusysäyksiin ei reagoida riittävän aikaisin, Melkko sanoo.

 

Työyhteisöissä lumipallo voi lähteä pyörimään väärään suuntaan aluksi pieniltäkin tuntuvista epäasiallisuuksista ympäröivien ihmisten käytöksessä, Kirkko-Jaakkola sanoo. Henkilösuhteiden lisäksi ongelmia voi lähteä versoamaan palvelussuhteeseen liittyvistä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista.

Työsuojeluvaltuutetulla tai esimiehillä olisi oma vastuunsa selvittää asioita, mutta aina heihin ei olla edes yhteydessä.

– Yhteistoiminnan periaatteet ovat työpaikoilla epäselviä. Tarvittaisiin paljon enemmän ja paljon rehellisempää keskustelua työn tekemisen periaatteista ja työpaikan säännöistä. Ihmisten olisi pystyttävä luomaan sellaista keskustelukulttuuria, jossa kissa uskalletaan nostaa pöydälle, Kirkko-Jaakkola sanoo.

 

Fyysistä väkivaltaa työssä tai työpaikalla kertoi kokeneensa kymmenen prosenttia opettajista. Sairauslomaa näistä tilanteista aiheutui harvoin, mutta myös väkivallasta syntyy työolobarometrin luvuilla yhteensä 2,8 miljoonan euronkustannukset. Tapaturmien laskennallinen hintalappu on puolestaan yli 7 miljoonaa euroa.

 

Opetusalan työolobarometri 2019

  • OAJ selvittää opetusalan työhyvinvointia, työoloja ja työturvallisuutta kattavasti joka toinen vuosi julkaistavalla Opetusalan työolobarometrillä.
  • Barometrin kysely tehtiin marraskuussa 2019. Kysely lähetettiin OAJ:n jäsenistä poimitulle otokselle. Vastauksia saatiin yli tuhat.
  • Kokonaisuudessaan barometri julkaistaan kevään aikana.