Vuosituhannen alun Vokke-projektissa hahmoteltiin ainakin ylipistojen osalta aika tarkasti, mitä aineksia opettajan pedagogisiin opintoihin tulee sisältyä. Aikaa on kulunut ja homma on taas alkanut levitä käsiin, yliopistonlehtori Riitta Jyrhämä Helsingin yliopistosta sanoo.
Ylipistoilla on autonomiansa ja ammatilliset opettajakorkeakoulutkin saavat laatia tutkintonsa melko vapaasti. Eri koulutusyksiköt ja niissä työskentelevät yksilöt haluavat lyödä opintoihin omat leimansa.
– Yksilöllisten näkemysten myötä opinnoissa alkavat helposti korostua ne asiat, joista sillä hetkellä pidetään julkisuudessa kovinta meteliä, Jyrhämä pohtii.
Asiat, joista julkisuudessa pidetään kovinta meteliä, korostuvat helposti.
Jyrhämä tutki opettajan 60 opintopisteen pedagogisten opintojen nykytilaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman opettajankoulutusfoorumin laskuun. Selvitystyön pohjana ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2021 opinto-oppaat. Raportti julkistettiin viime lokakuussa.
– Oli tarpeen ottaa selvää, onko opintojen pirstaleisuus johtamassa tilanteeseen, jossa ei enää voida puhua kelpoisuusasetuksen mukaisen yhteisen opettajuuden toteutumisesta, Jyrhämä perustelee.
Jos halutaan edelleen pitää kiinni yleisestä ja laaja-alaisesta opettajakelpoisuudesta, pitää taustalla Jyrhämän mukaan olla yhteinen ymmärrys siitä, mitä opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluu.
– Opettajuuden ytimen tulisi konkretisoitua opettajan pedagogissa opinnoissa, sillä juuri ne erottavat opettajaopinnot muista maisteriopinnoista.
Opetustyöstä toiseen pitäisi voida siirtyä pelkästään uudet opetussisällöt opiskelemalla, tämä on yleisen opettajakelpoisuuden antavien pedagogisten opintojen idea. Mutta yleisyyden tavoite ei Jyrhämän mukaan toteudu kaikissa opetusalan opintoja tarjoavissa oppilaitoksissa.
– Esimerkiksi joissakin ammattikorkeakoulujen taidealojen pedagogitutkinnoissa ei pystytä edes erottelemaan opetussuunnitelmassa sitä opintojen osaa, josta opettajakelpoisuuden antavat 60 opintopistettä muodostuvat.
Opettajaksi aikovien pitäisi Jyrhämän mielestä myös suorittaa pedagogiset opintonsa keskitetysti, jotta niihin voitaisiin syventyä kunnolla. Tällä hetkellä opinnot voi kasata pienistä palasista.
– Jos opiskelijalla on ennestään opintoja kasvatustieteestä, hän voi korvata niillä aika paljon pedagogisia opintoja. Tällöin mukaan ei välttämättä tule tarpeeksi opettajuutta edistävää ainesta.
Aineenopettajilla ja ammatillisilla opettajilla 60 opintopisteen pedagogiset opinnot ovat usein ainoat kasvatustieteen opinnot. Niihin pitäisi siis mahtua todella paljon.
Jyrhämän mielestä opinnoissa tulisi keksittyä pelkästään ydinasioihin, joita ovat tavoitteisuus ja vuorovaikutus – eli oppilaiden kanssa selviytyminen ja kykyä motivoida heitä.
– Nämä kaksi perusasiaa ja opetussisällöt hallitsemalla opettaja pärjää oppilaiden kanssa alakoulusta lukioon ja ammattikouluun. Niiden päälle voi rakentaa myöhemmin lisää jatkuvan oppimisen hengessä.
Selvitys
Riitta Jyrhämä: Opettajan pedagogiset opinnot 60 op. Laaja-alainen opettajakelpoisuus – tilannekuvaus 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:41.