Peruskoulunopettajien vuosityöaikaa on kokeiltu nyt puolen vuoden ajan. OAJ on viestinyt kokeilusta nettisivuillaan ja Opettajassa, ja järjestön asiantuntijat ovat käyneet kertomassa kokeilusta siitä kiinnostuneissa kouluissa sekä pitäneet esityksiä Educa-koulutustapahtumissa. Viime vuonna aiheesta järjestettiin myös suoria videolähetyksiä, joissa vastattiin opettajien kysymyksiin.
Valitettavasti kokeilusta liikkuu myös virheellistä tietoa.
Aiemmin OAJ ylläpiti kokeiluun liittyvää Facebook-ryhmää, jossa järjestön asiantuntijat vastasivat jäsenten kysymyksiin. Ryhmässä kysymykset ja asiantuntijoiden vastaukset erkanivat toisistaan someketjuille tyypilliseen tapaan hankalasti seurattaviksi lonkeroiksi.
Tietoa kokeilusta päivitetään OAJ:n nettisivuille koko ajan.
OAJ kertoo omilla viestintäkanavillaan oikeaa ja ajantasaista tietoa, joka on kaikkien saavutettavissa. Nettisivuille tietoa päivitetään koko ajan.
Tässä lehtijutussa vastaamme yleisimpiin kokeilua koskeviin huolenaiheisiin. Ne on poimittu jo suljetusta Facebook-ryhmästä ja OAJ:n sopimusviestintäkyselystä.
Kokeilussa opettajan työmäärä kasvaa
TOTTA JA TARUA
Työmäärä voi kasvaa, vähentyä tai pysyä samana aivan kuten opetusvelvollisuustyöajassa. Useiden selvitysten mukaan opettajille määrättyjen erilaisten työtehtävien määrä on kasvanut ja kasvaa jatkuvasti. Kokeilun avulla selvitetään, voisiko vuosityöaikamalli rajata työmäärää.
Kokeilussa opettajan vuosittainen työaika on vähintään 1 520 tuntia. Tänä lukuvuonna vähimmäistuntimäärä on 1 504, koska lukuvuoden ajalle osuu kaksi arkipyhää.
Opettajan käytössä oleva työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.
Sidotulla työajalla tarkoitetaan paikkaan tai aikaan sidottuja työtehtäviä, kuten oppitunteja, kokouksia, kerhotunteja, ys-ajalla tehtävää koulu- tai kuntakohtaista kehittämistä, yhteissuunnittelua, täydennyskoulutukseen osallistumista ja vanhempainiltoja.
Sitomattomaan työaikaan kuuluvat esimerkiksi oman opetuksen suunnittelu, arviointi ja osa ys-ajasta. Opettaja tekee sitomattoman työajan valitsemassaan paikassa silloin, kun se hänelle itselleen parhaiten sopii.
Opettaja ja hänen esimiehensä laativat ennen työvuoden alkua opettajalle työaikasuunnitelman, jonka toteutumista seurataan. Olennaisinta työajan suunnittelussa ja seurannassa on opettajan kokonaistyömäärän rajaaminen, jotta kukaan ei uuvu liian työmäärän alle eikä joudu tekemään työtä palkatta.
Vuosityöaikakokeilu vie opettajan työltä vapauden
TARUA
Opettaja voi kokeilussa päättää itse, miten, missä ja milloin hän tekee sitomattoman työaikansa.
Opettajan vapaus suunnitella ja kehittää työtään säilyy. Sitomaton työaika perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen. Jokaisella opettajalla täytyy olla vapaus johtaa omaa työtään.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä opettajalle työtehtäviä, joita työsuunnitelmaan ei ole merkitty. Jos tehtävä ei suunnitelmassa ole tai siitä ei yhdessä sovita, sitä ei tehdä.
Opettajan työn pedagoginen vapaus on tärkeä asiantuntijatyön elementti. Se ei ole sidoksissa työaikajärjestelmään.
Kokeilussa koulun arki pysyy ennallaan
TOTTA
Vuosityöaikakokeilu ei muuta koulun arkea.
Kuten tähänkin asti, opettajan työpäivät rakentuvat opettamisesta, arvioinnista ja suunnittelusta. Pitkälti koulun arkea määrittävät lukuvuosisuunnitelmat, joihin sisältyvät muun muassa lukujärjestykset ja kokoukset.
Kokeilu ei vaikuta kouluvuoden pituuteen: lukuvuodessa on 190 koulupäivää, ja työpäivien sijoittuminen pysyy ennallaan. Kokeilu ei vaikuta opettajan loma-aikoihin, vaan lomat ja opetuksen keskeytysajat pysyvät ennallaan.
Vuosityöajassa opettajan palkka putoaa
TARUA
Kokeilusopimuksessa opettajien peruspalkat ovat nykyistä palkkatasoa korkeampia. Opettajalle maksetaan vuosisidonnaiset lisät ja lomarahat, työn vaativuuden arvioinnin tuomat tva-lisät ja henkilökohtaiset lisät samalla tavalla kuin opetusvelvollisuustyöajassa.
Kokeilulla ei rajoiteta nykyisiä opetustuntimääriä. Jos opettajalle määritellään tehtäviä yli 1 520 tunnin perustason, hänen työaikansa ja palkkansa nousevat.
1 700 tuntiin saakka lisätyö korvataan tunti tunnista -periaatteella. Yli 1 700 tunnin menevät tunnit korvataan puolitoistakertaisena.
Opetusvelvollisuustyöajassa palkan perusteena on pidettyjen oppituntien määrä. Vuosityöaikakokeilu mahdollistaa sellaistenkin työtehtävien korvaamisen, joita opetusalan virka- ja työehtosopimus OVTES ei tunnista. Kokeilussa työaikaa voidaan määritellä käytettäväksi esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen laatimiseen, projekteihin, hankkeisiin, teemapäiviin ja muuhun koulutyön arkeen.
Kokeilun avulla selvitetään, mihin suuntaan työaikajärjestelmää tulisi kehittää.
Kokeiluun on pakko osallistua
TARUA
Kokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen.
OAJ ja KT Kuntatyönantajat ovat tehneet kokeilusopimuksen, jonka pohjalta kokeilusta kiinnostuneet kunnat ja paikalliset opettajayhdistykset voivat tehdä paikallisen sopimusluonnoksen. Tämän jälkeen OAJ:n hallitus hyväksyy tai hylkää paikallisen sopimusluonnoksen.
Jokaisessa kokeiluun lähteneessä koulussa opettajakunta on äänestänyt halukkuudestaan osallistua kokeiluun.
Osassa kouluissa kokeiluun on lähdetty, mikäli yli puolet opettajista on kannattanut osallistumista. Joissakin kouluissa rajana on ollut kahden kolmasosan kannatus. Siitä, millaisella kannatusosuudella kokeiluun lähdetään, on päätetty paikallisesti.
Kokeiluun on mahdollista tulla yhä mukaan
TOTTA
Kolmivuotiseen kokeiluun pääsee vielä mukaan. Jos sekä paikallinen opettajayhdistys että työnantaja ovat kiinnostuneita kokeilusta, yhdistyksen tulee olla yhteydessä OAJ:n toimistoon.
Tavoitteena on, että vuosityöaikaa päästäisiin testaamaan myös yläkouluissa tai yhtenäisissä peruskouluissa, jotta vuosityöajan sopivuudesta saadaan mahdollisimman kattava kuva.
Kokeilun jälkeen vuosityöaika otetaan käyttöön kaikissa peruskouluissa
TARUA
Vuosityöaikakokeilu on nimenomaan kokeilu, jonka päättymisajankohta on tiedossa: 31.7.2023. Kokeilusta saatavan tiedon pohjalta OAJ arvioi vuosityöajan toimivuutta.
Ammatillisen toisen asteen ja perusopetuksen tilannetta ei voi verrata toisiinsa, sillä ammatillisessa koulutuksessa työaikajärjestelmän muutoksen syy on viime vuonna voimaan tullut reformi. Siinä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, joten oppitunteja ei voi enää käyttää opettajien palkanmaksun perusteena.
Lakimuutoksen takia oli tärkeää vaihtaa myös työaikajärjestelmä sellaiseksi, että se huomioi opettajien muuttuneen työnkuvan. Perusopetuksessa vastaavaa ei ole näköpiirissä.
Perusopetuksessa on käynnissä aito kokeilu, jonka avulla selvitetään, mihin suuntaan työaikajärjestelmää tulisi kehittää.
Kokeilun etenemistä seurataan
TOTTA
OAJ seuraa kokeilun etenemistä monilla eri tavoilla koko kokeilun ajan.
Etenemistä seurataan muun muassa opettajakyselyin, kouluvierailuin ja neuvotteluin. Lisäksi OAJ tapaa säännöllisesti kokeilukuntien luottamusmiehiä ja kokeilukoulujen rehtoreita.
OAJ kerää kokeilijoilta kokemuksia ja palautetta, koska paras mittari sille, toimiiko vuosityöaika, ovat kokeilussa mukana olevien kokemus ja huomiot. Jokaisessa kunnassa on ohjausryhmä, joka seuraa, että kokeilu noudattaa sopimusta.
Jos työnantaja soveltaa kokeilusopimusta väärin, asia korjataan. Mikäli kokeilukouluissa tulee eteen ylitsepääsemättömiä ongelmia, OAJ irtisanoo kokeilun paikallistason aloitteesta.
Perusopetuksen vuosityöaika
- Vuosityöaikaa kokeillaan neljässä kunnassa kahdeksassa eri alakoulussa.
- Seitsemän kouluista aloitti kokeilun elokuussa 2018 ja tammikuussa 2019.
- Kokeiluun pääsee vielä mukaan.
- Kokeilun tavoitteena on selvittää, auttaako vuosityöaika rajaamaan opettajan työmäärää sekä huomioimaan opettajien palkassa kaikki työtehtävät.
- OAJ:n hallitus on linjannut, että kokeilun viimeinen aloitusajankohta on 1.8.2020. Kokeilu kestää kolme vuotta. Kaikki kokeilut päättyvät viimeistään 31.7.2023.
Hyviä puolia ja valuvikoja
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa on kokeilukoulujen opettajien mukaan paljon hyvää, mutta myös epäkohtia on tullut eteen.
Tämä kävi selville kokeilukoulujen kokemusseminaarissa viime viikolla. Kokeilukoulujen edustajien sekä OAJ:n asiantuntijoiden lisäksi koolla olivat kokeiluun osallistumista suunnittelevien Espoon, Jyväskylän ja Raision sekä KT Kuntatyönantajien edustajat.
Hyvää kokeilussa on opettajien mielestä esimerkiksi työn tasainen jakautuminen ja oman työn rajaamisen mahdollisuus. Helsingin Poikkilaaksossa kokeilulla haetaan vastausta kysymykseen, voisiko vuosityöaika tuoda helpotusta opettajien kuormittumiseen.
– Vuosityöaika on yksi työkalu työajan rajaamisessa, rehtori Sauli Jukkala sanoi.
Työajan rajaaminen on tavoitteena myös pienimmässä kokeilukoulussa Tervajoella Vaasassa.
– Koemme vuosityöajan oman työn kehittämisen välineeksi, rehtori Tuulia Halkola pohti.
Suurimmalla osalla opettajista on ollut sitomatonta työaikaa sopivasti. Joissakin tapauksissa sitomaton aika ei ole riittänyt, toisilla sitä taas on ollut yli tarpeen. Työaikasuunnitelmaa on mahdollista muuttaa, jos työaika ei riitä annettuihin tehtäviin.
Opettajien kokemusten mukaan pelkästään työaikaa seuraava järjestelmä ei ota huomioon, miten laadukkaasti ja tehokkaasti työtä tehdään. Kahden opettajan samaan työhön käyttämässä ajassa voi olla selvä ero, mutta tulos yhtä laadukas.
Yksi kokeiluun liittyvistä huolenaiheista on ollut se, että vuosityöaika vähentäisi opettajan autonomiaa. Kokeilun perusteella ei ole tullut esiin, että työnantaja edellyttäisi opettajia olemaan työpaikalla enemmän kuin aiemmin. Kokeilu ei myöskään poista opettajan pedagogista vapautta.
KT:n neuvottelupäällikkö Hannu Freund painotti, että mikään taho ei halua sellaista työaikajärjestelmää, jota opettajat eivät koe omakseen.
– On tärkeää kunnioittaa yleistä mielipidettä, Freund sanoi.
OAJ:n kysely kokeilukoulujen opettajille on vielä auki. Kaikki kokeilukoulujen opettajat ovat saaneet vastauslinkin kyselyyn.
Lue lisää Vierumäen seminaarin keskusteluista → oaj.fi
Ajantasaista tietoa kokeilusta: