Tyrmistyttävää, toivotonta – muun muassa näillä sanoilla Stanfordin yliopiston tutkijat luonnehtivat kalifornialaisten lukiolaisten kykyä arvioida netissä olevan tiedon alkuperää ja todenmukaisuutta.
Valeuutisilmiön aallonharjalla talvella 2016 julkaistu tutkimus sai paljon kansainvälistä huomiota. Tutkimuksessa 348 kalifornialaiselle lukiolaisille esitetyt kysymykset lähtivät kahdesta perusasiasta: Kuka on tiedon takana? Millaiseen näyttöön tieto perustuu?
Turun yliopistossa testattiin vuonna 2017 suomalaisten IB-lukiolaisten kriittisen ajattelun tasoa Stanfordin tutkijoiden kehittämillä työkaluilla. Tutkimus julkaistiin helmikuussa.
Suomalaiset selvisivät testistä huomattavasta amerikkalaisia paremmin. Tulokset olivat useissa tehtävissä toistensa peilikuvia: siinä missä suomalaiset pärjäsivät edistyneellä tasolla, amerikkalaislukiolaiset suoriutuivat aloitustasolla.
Kyky kriittiseen ajatteluun näyttäisi tulevan peruskouluvuosilta.
Suomessa tutkimukseen osallistui 42 kaksivuotista IB Diploma Programme -ohjelmaa aloitellutta ja 25 sitä lopetellutta nuorta. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston yliopistotutkija Koen Veermans ja nykyisin jordanialaisessa IB-koulussa työskentelevä Shane Horn.
Päätavoitteena oli kartoittaa kriittisen ajattelun kehitystä IB-ohjelman aikana, mutta kiinnostavimmaksi tulokseksi nousi suomalais- ja amerikkalaisnuorten välisen eron suuruus. Veermans varoittaa kuitenkin tekemästä tuloksista liian reippaita yleistyksiä. Tutkimuksen otos oli pieni, eivätkä IB-opiskelijatkaan edusta lukiolaisten keskivertoa.
– Toisin kuin Suomessa, Yhdysvalloissa ei ole yhteistä kansallista raamia opetussuunnitelmille. Opetusohjelmat vaihtelevat osavaltiosta toiseen ja osavaltioiden sisälläkin. Koulujen väliset erot ovat Yhdysvalloissa valtavan paljon suurempia kuin Suomessa, Veermans sanoo.
Aloittelevat IB-opiskelijat pärjäsivät kokeessa lähes yhtä hyvin kuin lukion jo käyneet. Kyky nettikriittiseen ajatteluun näyttäisi siis tulevan peruskouluvuosilta.
Kriittisen ajattelun kehittäminen on osa monilukutaitoa, joka perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on yksi laaja-alaisen osaamisen alueista. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti monilukutaidon kehitystä tuetaan jo esiopetuksessa.
– Suomalaisen opsin vahvuutena on sekin, että kriittistä ajattelua harjaannutetaan sekä erillisillä kursseilla että muiden aineiden yhteydessä, Veermans kehuu.
Tutkimus
Critical thinking efficacy and transfer skills defend against ‘fake news’ at an international school in Finland. Journal of Research in International Education, February 2019.