Tästä opin
Opetan muun muassa yläkoululaisia, ja perheessäni on teini-ikää lähestyvä tytär. Tämän kirjan tekijät, neurobiologi ja tiedetoimittaja, kirjoittavat selkeästi. Teos auttaa ymmärtämään hetkessä elävien teini-ikäisten käyttäytymistä – tunteiden säätelyyn vaikuttavan etuotsalohkon kehitys jatkuu noin 25 ikävuoteen saakka. Kirjassa on paljon hyviä esimerkkejä.
Tiina Huttu, Kirsi Heikkinen: Pää kylmänä. Näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä. WSOY 2020.
Tähän haluan tarttua
Positiivisuudesta puhutaan ja kirjoitetaan nyt paljon. Meidänkin koulumme tämän lukuvuoden kehittämistavoite on positiivinen oppimisympäristö. Jaamme omia hyviä käytäntöjämme siitä, miten lisäisimme myönteisyyttä koulutyössä. Valitsemani kirja tähdentää lapsen vahvuuksien huomioon ottamista ja empaattista tapaa lähestyä lasta. Kiitos on paras kasvatuskeino. Haluaisin itsekin oppia olemaan myönteisempi.
Tiia Trogen: Positiivinen kasvatus. PS-kustannus 2020.
Tästä innostun
Minun aivot narikkaan -kirjallisuuttani on pohjoismaiset, erityisesti ruotsalaiset dekkarit tyyliin verta ja suolenpätkiä. Camilla Greben Varjokuvat palkittiin Pohjoismaiden parhaana dekkarina. Toinen suosikkini on Lars Kepler. Heidän kirjoja lukiessa kaikki muu unohtuu. Suosittelen näitä tekijöitä kaikille, jotka pystyvät lukemaan raaempaa tavaraa. Ei herkistelijöille!
Lars Kepler: Peilimies. Suom. Kari Koski ja Anu Heino. Tammi 2020.
Vinkit antoi Hetan suomen- ja saamenkielisen yhtenäisen peruskoulun erityisopettaja Satu Labba Enontekiöltä. Häntä inspiroi hyvä kuoromusiikki, viimeksi Ylioppilaskunnan laulajien videoesitys Minä lähden Pohjois-Karjalaan.