Tästä opin
Taltuta klassikko! on kaunokirjallisiin klassikoihin iloisesti tutustuttava opaskirja koululaisille. Valloittava, nuorekkaalla kielellä omaperäisesti kirjoitettu teos osoittaa, ettei klassikon lukeminen ole aina yksinkertaista. Kirja kääntää nuorille ymmärrettävään muotoon kahdeksan kotimaista merkkiteosta, muun muassa L. Onervan Mirdjan ja Minna Canthin Työmiehen vaimon. Laakso ottaa kantaa siihen, kuka klassikot määrittelee, syntyykö uusia klassikoita ja kannattaako klassikoita lukea – edes koulussa.
Maria Laakso: Taltuta klassikko! Kuvat Johanna Rojola. Tammi 2019.
Tähän haluan tarttua
Kun kirjoitin Väinö Linna -esseetä keväällä ilmestyneeseen esikoiskirjaani Romuluksen sielu, oivalsin hänet mysteeriksi, jossa riittää tutkittavaa. Linnan missio paljastaa totuus Suomen sodista, yhteiskunnasta ja uskonnosta kävi liiaksi hänen voimilleen. Karo Hämäläinen esittelee romaanissaan Linnan, jollaista emme ole vielä nähneet. Kustantaja lupaa teoksesta paljon: ”villi, yllättävä ja moniaineksinen”.
Karo Hämäläinen: Kansalliskirjailija. Romaani Väinö Linnasta. WSOY 2020.
Tästä innostun
Ahmin talvella opiskelukaverini Taija Tuomisen Kuningaskobran. Se on Tuomisen esikoisromaanin Tiikerihain tavoin autofiktiota ja kertoo kollaasinomaisesti oman äänen ja kirjoitustyylin etsimisestä ja löytymisestä. Taija-kertoja käy läpi taistelujaan sukulaisten kanssa, opiskeluvaiheitaan ja työkuvioitaan. Kohtalonoikusta hän saa henkisen äidin hienoluonteisesta äidinkielenopettajasta Hilja Mörsäristä (1932–2016), joka rohkaisee ja kannustaa häntä aikuiselämän eri vaiheissa.
Taija Tuominen: Kuningaskobra. Tammi 2019.
Vinkit antoi ammattioppilaitos Winnovan äidinkielen lehtori ja tietokirjailija Jari Olavi Hiltunen Ulvilasta. Häntä inspiroi kulttuurikokemuksissa uuden ja ihmeellisen lisäksi vanha ja aikaa kestävä aines.