Näin estetään syrjäytymistä

Mikä on kaikista tärkein keino, jolla suomalainen yhteiskunta saisi pidettyä jokaisen mukana kyydissä? Kysyimme sitä syrjäytymistä vastaan työskenteleviltä.

Apu lasten ja nuorten luokse

Tiina-Maija Toivola, Me-säätiön ohjelmajohtaja

Koulu on portti lasten ja nuorten maailmaan, joten kaikkien toimijoiden – nuoriso- ja vapaa-ajan toimen, lasten ja nuorten palveluiden, perheneuvolan – pitäisi mennä sinne, fyysisesti. Tämä vaatii järeitä muutoksia. Koulun lukujärjestyksestä pitäisi löytyä hetki kuulumisten kysymiseen, jotta pystymme tukemaan jokaista riittävän varhain.

On tärkeää varmistaa, että kouluyhteisössä jokaisella on mahdollisuus harjoitella vuorovaikutustaitoja. Se kaipaisi hirveästi lisää paukkuja yhteiskunnalta.

Ennaltaehkäisy ei vain koulun asia

Camilla Lentonen, hankekouluttaja, Myllyhoitoyhdistys

Mihin laitamme resurssit? Nykyhallitus on kohdistanut leikkauksia koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, juuri ennaltaehkäisevän työn peruskiviin.

Turvallisen aikuisen läsnäolo voi olla tosi merkittävää syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle. Yhteistyön pitää olla pitkäjänteistä kanssakulkemista. Tällainen aikuinen voi löytyä harrastuksista, koulusta tai nuorisotilasta. Ennaltaehkäisy ei kuulu vain koululle vaan kaikille.

Kasvun ja kehityksen rauha on turvattava

Riina Peltola, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja, Seinäjoki

Yhteiskunnan on annettava aikaa lapsen kohtaamiselle. Kiire ja digimaailman turvattomuus rikkovat lapsen kasvun ja kehityksen rauhan.

Paras mielenterveyttä edistävä teko on järjestää kouluun mielenterveyden ammattilaisia oppilaiden avuksi. Opettajana kärsin, kun näen ja koen tarpeen joka päivä. Olen kouluttautumassa ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi, koska vain hyvinvoiva oppilas oppii uutta, ja se avaa uusia ovia.

Utbildning är a och o

Georg Henrik Wrede, verkställande direktör för Samfundet Folkhälsan

Vi kan inte lova arbetsplatser för framtiden, men vi kan ge verktyg för rätt sorts tänkande kring utveckling och arbete. Utanförskap i vuxen ålder handlar ofta om att man inte har ett arbete och delvis ingen examen. Ungdomarna själva lyfter upp den sociala dimensionen – många har inga kompisar. Staten kan göra mycket för utbildningen, men staten kan inte ge en kompis åt alla. Därför är det viktigt att ha ett starkt medborgarsamhälle.

Satsa på barnfamiljerna

Merja Koponen, sakkunnig inom barn- och familjearbete, Barnavårdsföreningen

Barnfamiljsfattigdom är en stor risk. Man kan redan på treåringar se att marginaliseringen börjar. Därför är det viktigt att satsa på stöd och möjligheter för föräldrarna. Islandsmodellen med gemensamt föräldraskap och gemensamma regler för alla barn i en skola är bra. Modellen skapar också möjligheter för att alla ska kunna hitta en hobby som de trivs med. Dessutom skulle modellen bidra med trygghet för föräldrarna.

Educa 2019

Syrjäytymisen ehkäisyä käsitellään eri näkökulmista Educassa muun muassa pe 25.1. kello 11.30, 12, 15.30 ja 16.