Isot pojat lukuidoleina

Oman työn kehittäminen ja uuden oppiminen lähtee arjen oivalluksista. OAJ:n Vuoden opetus -kilpailussa menestystä niittäneet käytännöt levittävät lukemisen ja kemian iloa sekä yhteistyön voimaa. Voittajat palkittiin Educa-messuilla.

”En tykkää tästä kirjasta, mutta tykkään sinusta.”

Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikassa äidinkieltä ja ruotsia opettava Anu Vartiainen kuuli kommentin viime keväänä ollessaan opiskelijoidensa kanssa lukuvierailulla alakoulussa. Kommentin esitti pieni tyttö, jolle Vartiaisen opiskelija oli juuri lukenut ääneen.

– Mietin pitkälle kevääseen, miten ihana juttu kommentti oli opiskelijalleni. Opiskelijani teki nopeasti lähtemättömän vaikutuksen tähän lapseen, Vartiainen kertoo.

 

Kommentti ei ainoastaan rakentanut hyvää mieltä, vaan sytytti myös idean poikien lukuprojektista. Vartiainen on huolissaan nuorten luku- ja vuorovaikutustaidoista ja mietti, kuinka voisi yhdistää nämä kaksi asiaa. Pian hän sai oivalluksen keskellä arjen tiimellystä.

– Minulla on paljon poikavaltaisia opiskelijaryhmiä, ja poikien lukutaidon heikkeneminen on ollut esillä mediassa. Itse taas olen aidosti huolissani nuorten vuorovaikutustaidoista. Tästä syntyi idea, että lähtisin opiskelijapoikieni kanssa lukureissuille alakouluihin.

Vartiainen sai oivalluksen keskellä arjen tiimellystä.

Pojat lukevat pojille on toimintaperiaatteeltaan suoraviivainen: ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat pojat käyvät lukemassa ääneen alakoululaisille pojille 30–45 minuuttia kerrallaan. Lukureissut levittävät paljon muutakin kuin lukemisen iloa. Vaikka harva Vartiaisen opiskelijoista kertoo itse lukevansa kirjoja, heille jää tunnejälki siitä, kuinka tärkeää on lukea lapsille. Kun iso poika antaa mallin lukemisesta pienemmälle pojalle, opitaan samalla yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja.

Lukuhetket luovat tärkeitä itsetuntoa vahvistavia onnistumisen kokemuksia kummallekin osapuolelle. Esimerkiksi autoalan opiskelijat ovat halunneet ottaa mukaan oman alansa kirjoja. Näin he pääsevät näyttämään asiantuntemustaan pienille koululaisille.

– Huomaan, miten ihaillen pienet pojat katsovat opiskelijoitani. Kuinka moni olisi voinut kuvitella, että ammattiopiston nuori poika voi toimia lukuidolina alakoululaiselle? Välillä pieniltä pojilta voi jopa unohtua, että heille luetaan, Vartiainen naurahtaa.

 

Lukureissuilla ei ole unohdettu tyttöjä. Vartiaisen tärkeä yhteistyökumppani on Kuusamon kaupunginkirjasto, jonka kirjastonhoitaja käy antamassa tytöille kirjavinkkausta samaan aikaan, kun pojille luetaan. Alakoulujen opettajat ovat olleet tyytyväisiä, että koko oppilasryhmä on huomioitu lukuprojektissa.

– Tietysti on tullut palautetta, että tytötkin haluaisivat poikien lukevan heille. Kerran kaksi opiskelijaani vetäistiinkin kirjavinkkausluokkaan, jossa tytöt saivat esittää kysymyksiään pojille. Opiskelijani ovat kuitenkin kertoneet, että heidän on helpompi lukea pojille, Vartiainen kertoo.

Tytöt ovat voineet esittää etukäteen toiveita, mistä aihepiireistä he haluavat kirjavinkkausta.

Myös ammattiopiston tytöillä on oma lukuprojektinsa, vaikka he eivät ole mukana lukuvierailuilla. He lukevat itsenäisesti esimerkiksi sisaruksilleen, kummilapsilleen tai isovanhemmilleen ja raportoivat lyhyesti lukemastaan.

– Tulevaisuudessa tytöt voisivat käydä lukemassa vaikkapa palvelutaloissa, Vartiainen raottaa suunnitelmiaan.

Opettaja Anu Vartiaisen talvesta tuli hyvin valoisa, kun hän kuuli Vuoden opetus -kilpailun lopputuloksesta. – Odotan niin innolla, että pääsen kertomaan asiasta koulumme pojille ja hehkuttamaan heidän toimintaansa.

Lukureissujen päätteeksi Vartiainen keskustelee kokemuksesta opiskelijoidensa kanssa. Palautekeskustelu on tärkeä, koska jokainen hänen opiskelijansa käy lukemassa alakouluissa kaksi kertaa lukuvuoden aikana.

Jos ensimmäinen lukukerta menisikin penkin alle esimerkiksi jännityksen takia, toisella kerralla voi tsempata. Lukureissut ovat olleet yhteisöllinen kokemus Vartiaiselle ja hänen opiskelijoilleen, koska reissujen alussa yleensä kaikkia jännittää – myös opettajaa.

Tosin yksikään opiskelija ei ole lähtenyt reissulta niin, ettei hänelle olisi tullut harvinaisen selväksi, että hän on ollut erittäin odotettu vierailija.

– Koskaan ei kuitenkaan voi korostaa liikaa positiivisen palautteen merkitystä. Nuorten tarvitsee kuulla, mitä hyviä juttuja heissä on, ja niitähän riittää. Kun pojilla on rohkeutta lähteä kouluille, he saavat hyvää palautetta, Vartiainen kertoo.

 

Lukuvierailuilla on käyty viime elokuusta alkaen. Opettaja on saanut niistä paljon hyvää myös itselleen. Vartiainen kertoo saaneensa valtavia onnistumisen tuntemuksia nähdessään, kun pienet koululaiset ihailevat pää kallellaan hänen opiskelijoitaan.

– Toivon, että mahdollisimman moni opettaja saisi kokea samanlaisia tunteita kuin olen itse tuntenut.

Vartiaisen kollega Anne Meriläinen ilmiantoi Pojat lukevat pojille -kokonaisuuden mukaan OAJ:n järjestämään ja Suomen messusäätiön rahoittamaan Vuoden opetus -kilpailuun. Kilpailun raati nosti lukureissut kisan voittajaksi ja kehuu perusteluissaan erityisesti lukutoiminnan maksuttomuutta ja sitä, että se on helposti sovellettavissa muille koulutusasteille. Hyvä onkin lähtenyt jo kiertämään.

– Ensimmäinen koulu, jossa kävimme lukemassa, lähti heti lukureissulle. Heidän ykkös-kakkosensa lähtivät lukemaan esiopetukseen, Vartiainen iloitsee.

Lukureissut jatkuvat kevään aikana. Luvassa on muutakin.

– Tykkään järjestää positiivisia yllätyksiä nuorille erityisesti silloin, kun he eivät osaa odottaa sitä. Osa 3 000 euron palkintosummasta menee heidän yllättämiseensä, Anu Vartiainen paljastaa.

Yleisöäänestyksen voitto lukion ja yliopiston yhteistyölle

Hyviä ehdotuksia Vuoden opetukseksi tuli paljon. Kilpailuraati valitsi voittajan ja päätti lisäksi järjestää yleisöäänestyksen parhaasta kisan finalistista. Yleisöäänestyksen voitti Evijärven lukion ja Tampereen yliopiston Potkua kemian opintoihin. Se palkittiin kunniamaininnalla.

Lukion ja yliopiston yhteisen projektin tarkoituksena on tarjota kemian perusopintokokonaisuus lukiolaisille. Projektin taustalla ovat rehtori Riitta Mustajärvi ja kemian lehtori Kimmo Västinsalo Evijärven lukiosta sekä professori Timo Laaksonen ja yliopistonlehtori Riikka Lahtinen Tampereen yliopistosta.

Potkua kemian opintoihin on oiva esimerkki lukion ja korkea-asteen tiiviistä yhteistyöstä. Jopa 20 prosenttia Evijärven lukion opiskelijoista on opiskellut kemian perusopinnot vuosina 2003–2018.

– Opiskelijat voivat myös hyödyntää opintokokonaisuutta jatko-opinnoissaan, Mustajärvi kertoo.

Opinnoissa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä. Luokkaopetuksen lisäksi opiskelijoilla on muun muassa laboratoriotunteja, kenttätöitä ja vierailuja.

– On tärkeää, että luonnontieteiden osaaminen saa näkyvyyttä. Meillä on hieno mahdollisuus vaikuttaa siihen, että nuoret kiinnostuvat luonnontieteistä, Laaksonen ja Lahtinen kertovat tunnelmiaan.

Kemiasta onkin aineksia vaikka mihin – sen osaaminen voi pelastaa tulevaisuutemme.

– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ymmärtäminen vaatii kemian ja luonnontieteiden ymmärtämistä, Lahtinen sanoo.

Yleisöäänestyksessä kisasivat myös yläkoulun yhteisöllinen ja monialainen peliprojekti, lukion oppiainerajat ylittävä arktinen opintokokoisuus sekä eskarilaisten ja tokaluokkalaisten yhteisöllinen taideprojekti.

Lue lisää:

oaj.fiAjankohtaista