Miehelle opiskelu ei käy harrasteesta

Kansalaisopisto vahvistaa hyvinvointia – mutta ei välttämättä niiden hyvinvointia, joilla se eniten vahvistamista kaipaisi, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Kansalaisopiston opintotarjonnan tyypillinen suurkuluttaja on yliopistotutkinnon suorittanut kuusikymppinen nainen, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkimus.

Vapaan sivistystyön opintojen tunnetut ja tässäkin tutkimuksessa vahvistetut hyödyt ja hyvinvointivaikutukset näyttävät kasautuvan ihmisille, joilla menee muutenkin hyvin.

– Tämä on suuri haaste vapaalle sivistystyölle. Opiskelijoiden joukossa on myös heikommassa asemassa olevia, esimerkiksi työttömiä, mutta heidän osuutensa on valitettavan pieni, kertoo tutkimuksesta vastaava aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen Itä-Suomen yliopistosta.

Joensuussa syksyllä 2017 kansalaisopisto-opinnot aloittaneista oli työttömiä vähän yli 4 prosenttia, vaikka kaupungin työttömyysaste oli tuolloin lähes 17 prosenttia. Työttömät hyötyisivät kursseista, mutta heitä on vaikea saada liikkeelle.

– Kansalaisopiston kurssit hyväksytään nykyään periaatteessa aktiivimallin edellyttämäksi aktiviteetiksi. Paikallinen viranomainen kuitenkin määrittelee, onko tietty kurssi työllistymistä edistävä vai ei, ja linja vaihtelee paikkakunnalta toiselle, Manninen sanoo.

Mies opiskelee vain, jos työllistyminen tai palkankorotus sitä vaatii.

Vapaan sivistystyön vaikutuksiin pureutuvan neliosaisen tutkimussarjan kolmannen osan polttopisteessä ovat opistojen vakioasiakkaat: palveluita vähintään kolmena eri vuonna elämänsä aikana käyttäneet aikuiset.

Aineistona oli kysely ja 29 teemahaastattelua. Kyselyyn vastasi 5 214 opiskelijaa. Tutkimuksen syksyllä julkaistu loppuraportti on Mannisen käsialaa.

Opiskelijoista 77 on naisia. Suunnilleen samanlainen osuus on naisia myös opettajista ja koulutussuunnittelijoista. Opintojen kasautumista samoille henkilöille lisää se, että tulevaa kurssitarjontaa suunnitellaan jo mukana olevien opiskelijoiden toiveiden pohjalta.

– Näin toimien naisia kiinnostavien kurssien osuus vain kasvaa. Kannattaisi varmasti kysyä nykyistä useammin myös potentiaalisten uusien opiskelijoiden mielipidettä.

Ongelman ydin ei Mannisen mukaan kuitenkaan piile pelkästään kurssitarjonnassa, vaan korjattavaa on myös miesten asenteissa.

– Mies opiskelee yleensä vain, jos työllistyminen tai palkankorotus sitä vaatii. Miesten opiskelumotivaatiota pitäisi vahvistaa peruskoulusta lähtien niin, että opiskelu miellettäisiin myös harrasteeksi.

Tutkimusraportti

Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa. Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnille. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3, 2018.