Lukio kiitää uusilla raiteilla – onko tässä Suomen kouluhistorian nopein ops-uudistus?

Lukion uudistaminen etenee vikkelästi. Uusi opetussuunnitelma on tekeillä, ja myös rahoitus olisi saatava vastaamaan kustannusten todellisuutta.

Maisemat vilisevät ja resiina on vaihtunut pikajunaan, kun lukiojuna kiitää jälleen kohti uutta. Uudistuksia on tehty tai tekeillä muun muassa lukiolakiin, korkeakouluvalintoihin ja ylioppilastutkintoon.

Aluillaan ovat myös lukion opetussuunnitelman eli lopsin sekä rahoituksen uudistukset. Opetussuunnitelman uusien valtakunnallisten perusteiden on tarkoitus olla valmiit jo vuoden päästä. Paikallisten lopsien laadintaan jää reilu vuosi, ja niiden mukainen opetus alkaa elokuussa vuonna 2021.

 

Nopean kiihdytyksen alkupiste oli maan hallituksen puoliväliriihi viime vuoden huhtikuussa. Silloin hallitus kertoi käynnistävänsä lukiouudistuksen.

Juna oli siis jo liikkeessä, kun opetusneuvos Petri Lehikoinen hyppäsi yhdeksi sen kuljettajista. Hänen pestinsä Opetushallituksen lukioyksikön päällikkönä alkoi tämän vuoden maaliskuussa.

– Olen tykännyt vuorovaikutteisesta toimintatavasta, jossa sekä kehittämistarpeet että innostuksen aiheet käsitellään yhdessä eri toimijoiden kanssa. Isommassa kuvassa minusta on hienoa, että lukio on nyt myönteisen huomion kohteena. Siitä voimme saada kehittämistyöhönkin energiaa.

Ennen Opetushallitusta Lehikoinen työskenteli lukion rehtorina 23 vuotta Juvalla ja Joensuussa.

– Työkokemukseni avulla yritän pitää huolta siitä, että kaikki, mitä uudistetaan, on sovellettavissa arkeen. Lops-uudistuksessa iso panos on viestinnässä. Ylipäänsä lops-perusteissa pyritään napakkaan esitystapaan. Se tarkoittaa, että jos esimerkiksi johonkin oppiaineeseen tulee uutta sisältöä, niin jotain on jätettävä myös pois.

 

Lukiouudistuksen lähtövihellyksen aikaan oli tahoja, jotka olisivat tehneet lukion tarpeista huolellisen selvityksen ennen kytkimen nostamista. Hallituksella ei tällaiseen ollut aikaa.

Lehikoinen muistuttaa, että ministeriö kyllä selvitti viime vuonna tulevaisuuden lukiokoulutuksen osaamistarpeita muun muassa 2 600 osallistujan verkkoaivoriihessä.

– Ops-perusteiden uudistus tehdään varmaankin Suomen kouluhistorian nopeimmassa tahdissa. Juuri nyt lops-työtä tehdään etukenossa, mutta vain siksi, että kentällä olisi enemmän aikaa sekä valtakunnallisten perusteiden kommentointiin että paikallisten opetussuunnitelmien laadintaan.

Elokuussa Opetushallitukselta putkahti verkkokysely lopsin uudistamistarpeista. Vastauksia saatiin lukukauden alun kiireistä huolimatta kolmessa viikossa viitisensataa.

Ideoinnin paikkoja on tarjolla opettajille myöhemminkin. Perusteiden laadinnan aikana ohjelmassa on maakuntakiertue, seminaareja, työryhmiä sekä lausunto- ja kommentointimahdollisuuksia, myös verkossa.

OPH:n lukioasiantuntijoiden lisäksi lops-työn päällä on 20-henkinen ohjausryhmä ja 23 työryhmää, joissa mukana on yli 200 asiantuntijaa lukioista sekä tutkimuksen ja opettajankoulutuksen parista.

 

Lukion palapelissä muuttuu monta osaa, joiden on sovittava kokonaisuuteen. Esimerkiksi korkeakouluvalintojen yhteys ylioppilaskokeeseen on tiivis, ja se on huomioitava opsissakin. Toisaalta ops on uudistettava jo pelkästään uuden lukiolainsäädännön vuoksi.

– Ajoitus on nyt hyvä, kun sähköinen yo-koe on ajettu sisään. Lukiouudistuksessa tulee lisäksi kurkistuksia korkeakouluihin, työelämään, yrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen. Nämäkin saadaan nyt mukaan lopsiin.

Lehikoinenkin on kuullut hämmästelyä siitä, kuinka lopsia uudistetaan ennen kuin kaikkia edellisenkään uudistuksen kursseja on ehditty pitämään.

– Taustalla on maan hallituksen puoliväliriihi ja lukiolakiuudistus. Niissä kärkiasioita ovat lukiolaisten hyvinvointi, tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen ja tarve sujuvoittaa siirtymää jatko-opintoihin. Toisaalta edellisessä uudistuksessa asioita jäi puolitiehen, ja ne tehdään nyt. Yritetään hyödyntää voimavarana se, että edellinen lops-prosessi on tuoreessa muistissa.

Erityisen merkittävänä ja inspiroivana uutena lops-elementtinä Lehikoinen pitää laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, joita käsitellään sekä lopsin yhteisissä että myös oppiaineosuuksissa.

– Nyt ne nousevat keskiöön. Lisäksi lops-perusteiden ainekohtaisiin osiin tehdään moduuleita, jotka ovat suoraa ”raaka-ainetta” lukioiden opintokokonaisuuksiin.

Uudistuksessa lukion 75 kurssia muuttuvat 150 opintopisteeksi. Moduulit ovat 1–4 opintopisteen laajuisia aihioita, joista voidaan tehdä paikallisesti mieleiset opintojaksot.

 

Jos lukion kokonaisuudistuksessa ei yksinään olisi riittävän isoa palaa haukattavaksi, voi seuraavaksi ryhtyä miettimään lukiokoulutuksen tulevaisuutta Suomessa. Tätä pääsee pohtimaan lukion rahoituksen uudistamisen työryhmä.

Erityisasiantuntijat Olavi Arra OAJ:stä ja Kyösti Värri Kuntaliitosta olisivat halunneet ops-työlle enemmän aikaa, mutta pitävät lukion kehittämistä silti hyvänä asiana.

– Hyvä, että liikkeelle on päästy. Uudessa laissa on paljon hyvää, kuten erityisopetus ja henkilökohtainen opintojen ohjaus, jota on jo 20 vuotta haluttu lisätä, Arra sanoo.

Ensi vuosikymmenellä lukion rahoituksessa edessä siintää hyvin epävarma maasto.

Valtionosuusjärjestelmä pyörii nyt ikään kuin takaperin.

Valtion ja kuntien rahoitusosuuksien tasapaino on ollut vinossa jo vuosia. Valtion osuuteen etenkin viime hallituskaudella tehdyt leikkaukset ovat johtaneet lukioiden rahoitusahdinkoon.

Kunnat ovat lisänneet osuuttaan lakisääteisen kuntaosuuden lisäksi. Kustannusperusteiset rahoitusosuudet lasketaan kuitenkin kolmen vuoden takaisen tilanteen perusteella. Kun leikkaukset ovat pakottaneet pienentämään kustannuksia, nykyrahoitus on irtaantunut vuosi vuodelta kauemmaksi todellisista kustannuksista.

– Valtionosuusjärjestelmä pyörii nyt ikään kuin takaperin, Arra sanoo.

 

Värrin mukaan valtion rahoitusosuus lukion nettomenoista oli viime vuonna enää 23 prosenttia, kun sen tulisi lain mukaan olla 42 prosenttia. Jos valtio jatkaa leikkauksia tätä vauhtia, sen rahoitusosuus on putoamassa jo ensi vuosikymmenellä nollaan, Värri laskee.

– Tällöin lukion rahoitus jäisi kokonaan kuntien vastuulle. Nyt lukion rahoitusvaje on valtion leikkausten vuoksi jo yli sata miljoonaa euroa. Herää kysymys, millaista koulutuspoliittista tahtoa Suomessa lukion osalta on, Värri toteaa.

Se on hyvä kysymys, sillä lukion uudistukset tuovat lukion toimijoille lisää velvoitteita.

Lähivuosina myös ikäluokkien pieneneminen ja muuttoliike aiheuttavat dramaattisia muutoksia lukiokoulutuksen järjestämiseen.

– Silloin lukion saavutettavuus nousee aivan uuteen valoon. Paikallisen lopsin laadinnassa on viisasta ottaa huomioon 2020-luvun ikäluokkakehitys huomioon, Värri sanoo viitaten seutukunnallisiin lukioyhteistyömalleihin.