Kun sakset kävivät, yliopistot joustivat – tuen lakkauttaminen näkyi heti

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen näkyy jo erityisopettajakoulutusta tarjoavissa yliopistoissa. Opintojen monimuotoisuutta lisätään, jotta opiskelijat voisivat suorittaa ne työn ohella.

Suomen hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen elokuun alussa. Leikkuri iski, vaikka OAJ ja monet muut täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen puolestapuhujat tekivät kaikkensa tuen säilyttämisen puolesta.

OAJ puolusti aikuiskoulutustukea muun muassa siksi, että sen turvin on ollut mahdollista kouluttautua erityisopettajaksi. Kyseessä on ala, joka soten ohella herättää tällä hetkellä eniten huolta työvoimapulasta.

Erityisopettajista on pulaa jo nyt, ja heitä tarvitaan koko ajan enemmän.

Orpon ja Purran nimet ovat kuitenkin paperissa: tukea ei enää voi hakea, ja päätöksen kanssa on nyt elettävä.

Kysyimme erityisopettajakoulutusta tarjoavista yliopistoista, miten niiden opiskelijat ja henkilökunta jatkavat arkea ilman aikuiskoulutustukea. Saimme vastaukset Helsingin, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoista.

Erityisopettajia koulutetaan myös Tampereen ja Lapin yliopistoissa sekä Åbo Akademissa Vaasassa.

 

Tuen lakkauttaminen näkyi yliopistoissa heti, kun eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen ja päätös sai sinetin toukokuun lopussa.

Opiskelijat tai sellaisiksi aikovat ottivat yhteyttä ja kysyivät joustoja opintojen suorittamiseen.

– Kyseltiin esimerkiksi mahdollisuuksista jakaa opintoja pidemmälle ajalle, koska töistä pois jääminen opintojen ajaksi ei onnistu, erityispedagogiikan oppiaineen vastuuhenkilö Katariina Waltzer Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Erilliset erityisopettajan opinnot, 40 opintopistettä, on tähän asti suoritettu yleensä yhdessä lukuvuodessa. Nyt näyttää siltä, että osa opiskelijoista jakaa opintoja kahdelle lukuvuodelle, sanoo Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen johtaja Tarja Ladonlahti.

Opiskelijoiden yhteydenotoissa on kuulunut huoli omasta uupumisesta, stressi taloudellisesta tilanteesta ja jopa opintojen keskeyttämisen pohtiminen. Näin tiivistää Turun yliopiston erityisopettajakoulutuksen tiimin kokemukset professori Minna Kyttälä.

 

Hakijoita erityisopettajakoulutukseen riittää kuitenkin yhä. Esimerkiksi Oulun yliopiston erillisten erityisopettajaopintojen Oulun ja Kajaanin ryhmiin oli viime keväänä yhteensä 166 hakijaa. Vuotta aiemmin hakijoita oli 135. Tosin opinnot järjestettiin lukuvuonna 2023–2024 vain Oulussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi loppuvuodesta 2023 kahdeksalle yliopistolle yhteensä noin kahden miljoonan euron lisärahoituksen erityisopettajien koulutukseen.

Helsingin yliopistossa se avasi suomenkielisiin varhaiskasvatuksen erillisiin erityisopettajaopintoihin 28 lisäpaikkaa ja ruotsinkielisiin 14. Paikkoja ei saatu ensimmäisessä haussa täyteen, joten yliopisto järjesti huhtikuussa lisähaun.

Hakemuksia tuli 264. Se yllätti henkilökunnan perinpohjaisesti.

– Se oli ihan kummallinen tilanne, me jouduimme arpomaan opiskelupaikan saajat, kertoo kasvatustieteellisen tiedekunnan varadekaani Anu Laine.

Laine arvelee, että hakijaryntäyksen taustalla oli ministeriön lisärahoitukseen liittynyt opintojen monimuotoistaminen ja sen näkyvä markkinointi.

 

Opiskelu ei voi olla vain etänä ja itseopiskeluna tapahtuvaa suorittamista.

 

Monimuoto-opetuksen lisäämistä edellyttää myös aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Kun taloudellista tukea ei ole saatavilla, opiskelun on oltava mahdollista työn ohella.

Helsingissä erillisiin erityisopettajaopintoihin aiemmin kuuluneet yhdeksän viikon lähiopetusjaksot supistettiin kuuteen lähipäivään. Lähijaksoja korvattiin lisäksi iltapäivä- ja iltaopetuksella sekä oppimistehtävillä.

Päänvaivaa aiheutti etenkin opetusharjoittelu. Ennen opiskelijat suorittivat harjoittelun kahdessa kolmen viikon jaksossa, kahdessa eri koulussa.

Nyt vaihtoehtoina on myös olla kolme tai viisi viikkoa omassa työpaikassa ja loput kuuden viikon harjoittelusta toisessa koulussa.

– Aika paljon on käsittääkseni valittu sitä omaa koulua, koska sitten ei tarvitse olla poissa töistä, Anu Laine sanoo.

Monimuoto-opetuksen kehittäminen on yliopistoissa vielä kesken. Kaikesta lähiopetuksesta ja vuorovaikutteisuudesta ei voi luopua, sillä ne vaikuttavat olennaisesti koulutuksen laatuun ja erityisopettajien ammattitaidon kehittymiseen.

– Emme voi suunnitella opintoja niin, että ne voisi suorittaa kokonaan työn ohella yhdessä lukuvuodessa. Se ei olisi mielekästä opiskelijan jaksamisen eikä oppimisen kannalta, toteaa Katariina Waltzer Itä-Suomen yliopistosta.

Myös Turun Minna Kyttälä painottaa, ettei joustoja voi tehdä määrättömästi.

– Opiskelu ei voi olla vain etänä ja itseopiskeluna tapahtuvaa suorittamista.

Opintojen muokkaaminen on lisännyt yliopistojen henkilöstön työmäärää.

Aikuiskoulutustuki kuopattiin nopealla aikataululla, mikä loi painetta muutosten tekemiseen jo kuluvalle lukuvuodelle.

– Vaarana oli, että meillä on todella hyvä koulutus, mutta ei ketään opiskelemassa, Anu Laine toteaa.

Hän kertoo, että tiedekunta päätti korvata ylimääräistä suunnittelutyötä opettajille rahallisina palkkioina.

 

OAJ on ilmaissut huolensa tuen lakkauttamisen vaikutuksista erityisopetuksen laatuun ja tulevaisuuteen. Huoli jaetaan yliopistoissa.

Jyväskylän yliopiston Tarja Ladonlahti sanoo, että taloudellisen tuen puuttuminen voi heikentää opiskelijoiden sitoutumista opintoihin. Se taas haittaa ammatillisen osaamisen kehittymistä.

– Pahimmillaan koulutuksen järjestäjät voivat joutua esimerkiksi keventämään opetukseen osallistumisen vaatimuksia tai harjoittelun suorittamiskriteerejä varmistaakseen opiskelijoiden valmistumisen.

Turun yliopistossa pohditaan, jatkaako suurin osa opiskelijoista tulevaisuudessa erityisopettajaopintoihin suoraan esimerkiksi luokanopettajaksi valmistumisen jälkeen.

– Silloin he pystyvät mahdollisesti hyödyntämään opintotukikuukausia, Minna Kyttälä sanoo.

 

Hallituksen työryhmä pohtii parhaillaan korvaavaa mallia aikuiskoulutustuelle. Vuosille 2025–2026 on tulossa pilottihanke, johon hallitus on esittänyt kymmenen miljoonan euron vuosittaista rahoitusta. Ideana on tukea kouluttautumista työvoimapula-aloille.

Sekä OAJ että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitävät rahoitusta riittämättömänä. Lisäksi ratkaisut vuodesta 2026 eteenpäin ovat yhä avoinna.

Yliopistoissa pidetään tärkeänä, että rahat ohjataan suoraan opiskelijoille.

– Jos yliopisto saa rahoituksen ja maksaa sitten työnantajille, sehän on ihan käsittämätön himmeli. Mistä saadaan ne hallintoresurssit, joilla lasketaan ja pyöritellään niitä rahoja edestakaisin? Anu Laine kysyy.

Yliopistonlehtori Riikka Sirkko Oulun yliopistosta välittää hallitukselle toiveen, että korvaava malli huomioisi työelämässä jo olevia opettajia ja mahdollistaisi edelleen työstä irtautumisen opintojen ajaksi.

Jyväskylästä lisätään, ettei koulutuksen järjestäjiä pidä ajaa keskinäiseen kilpailutilanteeseen.

– Pahimmillaan se voi johtaa esimerkiksi koulutuksen tutkimusperustaisuuden heikkenemiseen ja kelpoisuusopintojen alennusmyyntiin, toteaa Tarja Ladonlahti.