Koulutuskeskustelun kevät alkaa Educan puoluejohtajien paneelista – ”Haluaisin nähdä poliitikoilta suoraselkäisyyttä”

Puolueiden puheenjohtajien Suuri koulutuskeskustelu Educa-tapahtumassa aloittaa koulutuspolitiikan vaalikevään. Kysyimme kolmelta opettajalta, mihin koulutuskysymykseen he haluavat vastauksen huhtikuun eduskuntavaaleihin mennessä.

Miten kohtaamiselle järjestetään aikaa?

Maarit Marttila, työkyvyn, liikunnan ja terveystiedon opettaja, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Amisreformissa ammatillinen koulutus vietiin erittäin suuren uudistuksen maailmaan. Samaan aikaan talous on kireällä, ja siksi opettajilla on huoli reformin onnistumisesta.

Mitä ehdokkaat ovat valmiita tekemään sen eteen, että reformissa edistetään opiskelijoiden oppimista mahdollisimman hyvin? Miten he aikovat huolehtia siitä, että opettajan aikaa riittää kohtaamisiin niin henkilökohtaisella kuin ryhmän tasolla?

Koulutuksessa tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeää. Haluaisin tietää, miten näitä aiotaan tukea.

Suomessa on viime vuosina edistetty koulupäivien toiminnallistamista ja liikunnallisuutta Liikkuva koulu -hankkeen kautta. Oman opetukseni kannalta kiinnostaa, miten liikunnallisuuden edistäminen aiotaan huomioida eri koulutusasteilla?

Meillä on ainutkertainen luonto käytettävissämme osana opetusta kaikkialla Suomessa. Samaan aikaan meillä on myös suuri huoli maapallomme tilasta. Mitä ehdokas tekisi sen eteen, että luonnossa toiminen ja siitä huolehtiminen juurtuisivat osaksi vankemmaksi osaksi koulumaailmaa?

Koittaako yliopistojen heikennyksille käänne?

Hans-Joachim Schulze, saksan kielen lehtori, Aalto-yliopisto

Nykyinen hallitus on leikannut yliopistojen määrärahoja tuntuvasti. Opettajien ja opiskelijoiden työskentelyolosuhteet ovat heikentyneet merkittävästi.

Vaikutukset todella näkyvät työssä. Myös hallintohenkilökuntaa on vähennetty ja sen työtä on siirtynyt meille opettajille. Teemme töitä, jotka eivät oikeastaan kuulu meille.

Kurssien määriä on vähennetty, ja joitakin niistä tarjotaan enää vain kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Hallitus haluaisi, että opiskelijat valmistuvat nopeammin, mutta sen oman toiminnan seurauksena valmistumiset päinvastoin viivästyvät.

Eläkkeelle jäävien opettajien tilalle ei palkata uusia, vaan työt hoidetaan tuntiopettajavoimin. Kyllä minä haluaisin tietää, mitä poliitikot aikovat tehdä näiden asioiden eteen.

Ensimmäistä vierasta kieltä aletaan opiskella jo ensimmäisellä luokalla. Mielestäni samalla olisi hyvä ryhtyä tarjoamaan muitakin vaihtoehtoja kuin englantia, ja poliitikot voisivat saada koulut vakuuttumaan tästä.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ihan erilaiset tavoitteet ja sisällöt. Siksi duaalimalli on hyvä, ja se on säilytettävä. Yhteistyön lisääminen on toki hyvä asia.

Sivistystä vai säästöjä taito- ja taideaineista?

Katja Uksila, Vihdin kuvataidekoulun rehtori

Haluaisin poliitikkojen ja puolueiden ottavan kantaa taito- ja taideaineiden asemaan suomalaisessa koulutuksessa.

Nämä aineet ovat merkittävä osa yleissivistystä, ja niiden opetus on muuttunut valtavasti monien poliitikkojen omista kouluajoista. Uudet opetussuunnitelmat niin peruskoulussa kuin lukiossa peräänkuuluttavat laaja-alaista yleissivistystä, mutta taideaineiden tunteja ollaan jatkuvasti vähentämässä jokaisen uudistuksen yhteydessä. Taidetta kouluissa pitäisi lisätä, ei vähentää.

Haluaisin nähdä poliitikoilta suoraselkäisyyttä, kun koulutuksen rahoituksesta puhutaan. Tyhjät lupaukset pois ja tilalle lisää resursseja taideaineiden opetukseen.

Käytännössä tarvitsemme rahoitusta pätevien aineenopettajien palkkaamiseen ja lisää pakollisia taito- ja taideopintoja jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle. Valinnaisainetunteja pitäisi tarjota enemmän. Taiteen perusopetuksen pitkäjänteistä yhteistyötä pitäisi vahvistaa niin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen kuin toisen asteen kanssa.

Haluaisin poliitikkojen vaikuttavan myös siihen, että lukiodiplomit tulevat osaksi ylioppilastutkintoa.