Eduskuntavaalien voittajaksi julistautui useampikin puolue. Vaan miten vaaleissa kävi koulutukselle, voittiko sekin?
Tähän kysymykseen saadaan varmempi vastaus vasta hallitusneuvotteluissa. Kuitenkin kasvatus-, opetus- ja tutkimusaloilla toimineita kansanedustajia valittiin eduskuntaan nyt enemmän kuin aiemmin, noin 30. Opettajataustaisia heistä on 23.
– Eniten paikkamääräänsä lisäsivät ne puolueet, jotka puhuivat vahvasti koulutuksen puolesta ja tuomitsivat koulutusleikkaukset. Vaalitulosta on tältäkin osin kunnioitettava. Seuraavaksi hallitustunnustelijan tulisi edellyttää hallitukseen mieliviltä puolueilta valmiutta investoida koulutukseen, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka arvioi.
Yksi uusista läpimenneistä opettajista on tamperelainen Jouni Ovaska (kesk.), joka opetti viimeksi hiihtolomaan saakka sijaisena ensimmäistä luokkaa Tampereen yliopiston normaalikoulussa.
– Loppuun asti sai illalla jännittää! Viime viikkoina ihmisiltä tuli sellainen määrä kannustavia viestejä, että odotukset nousivat, Ovaska kertoi maanantaiaamuna.
On upea tunne, kun tiedän pääseväni tekemään työtä koulutuksen eteen.
Puolueen kärsimä vaalitappio tuo keskustan puoluesihteerinäkin työskennelleen Ovaskan menestykseen sivumaun. Tyytyväisyyttä äänimääräänsä hän ei silti peittele.
– Koulutus ja osaaminen, niillä kärjillä menin, ja se näkyy tuloksessani. Onhan tämä aivan upea tunne, kun tiedän pääseväni tekemään työtä koulutuksen eteen.
Niin ikään ensimmäiselle kaudelle valittu Inka Hopsu (vihr.) oli lähellä kansanedustajan paikkaa jo viime vaaleissa.
– Siksi en uskaltanut liian aikaisin tuulettaa, vaikka olin jo ennakkoäänissä kärkisijoilla. Nyt on todella hyvät tunnelmat, myös puolueessamme, Hopsu kertoi maanantaina.
Kirkon ulkomaanavussa ja Opettajat ilman rajoja -järjestössä työskentelevä Hopsu on tehnyt aiemmin opettajan töitä kymmenisen vuotta. Espoon valtuustossa hän on toiminut opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja puolueessaan vihreissä koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana.
– Meidän esityksissämme koulutukseen ja tutkimukseen on isot panostukset. Ammatillinen koulutus on kärsinyt tällä vaalikaudella kenties eniten, joten kiireellisimpien paikkausten tarve lienee siellä.
Hopsun mukaan valtionosuusjärjestelmääkin on uudistettava, jotta kunnilla on mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen, varhaiskasvatukseen sekä esimerkiksi oppilaiden ja opettajien toimiviin suhdelukuihin. Osa uudistuksista voi edetä toisia helpommin.
– Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden takana on niin monta puoluetta, että asia todennäköisesti etenee.