Usein oletetaan, että suomen kieli olisi sukupuolineutraali, mutta tämä ei pidä paikkaansa, toteaa kielentutkija Mila Engelberg. Ei, vaikka kielessä ei ole esimerkiksi kieliopillisia sukuja.
– Sukupuoli ilmaistaan jollain tavoin kaikissa kielissä. Eikä ainoastaan ilmaista, vaan lisäksi arvotetaan ja hierarkisoidaan sukupuolia kielellisin keinoin, Engelberg sanoo.
Yksi esimerkki tästä on yleistävä maskuliinisuus, eli se, että maskuliinisia ilmaisuja käytetään paitsi miehistä myös ihmisistä ylipäätään. Tällaisia ilmaisuja ovat vaikkapa lakimies ja jokamiehenoikeudet.
On usein hyödyllistä, että käännetään aivot toiseen suuntaan.
Engelberg osoittaa ja kyseenalaistaa suomen kielen eriarvoistavia rakenteita tuoreessa käsikirjassaan Miehiä ja naisihmisiä – Suomen kielen seksismi ja sen purkaminen. Helmikuussa julkistettu, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan julkaisema käsikirja perustuu osittain Engelbergin väitöskirjaan Yleispätevä mies: suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva maskuliinisuus. Siinä hän tutki empiirisesti muun muassa yleistävää maskuliinisuutta.
Käsikirja sopii opettajille työkaluksi tasa-arvokasvatukseen. Engelberg vinkkaa, että esimerkiksi yleistävää maskuliinisuutta voi konkretisoida käsikirjasta sovelletulla harjoituksella: etsimällä yleistäviä maskuliinisia ilmaisuja ja kääntämällä ne yleistäviksi feminiinisiksi ilmaisuiksi. Saadaan lakinainen, jokanaisenoikeudet ja niin edelleen. Minkälainen naiskuva tällaisen kielenkäytön kautta välittyisi? Mikä olisi miesten ja muunsukupuolisten asema?
– On usein hyödyllistä, että käännetään aivot toiseen suuntaan, koska ajattelutavat ovat tiedostamattomia, syvään juurtuneita ja luutuneita.
Luutuneiden ajattelutapojen muuttaminen vaatii tietysti vaivannäköä. Engelberg toivoo opettajien kiinnittävän huomiota omaan ja oppilaiden kielenkäyttöön. Opettaja voi esimerkiksi tarkkailla, ettei puhu eri tavalla eri sukupuolia edustaville oppilaille.
– Oppimateriaaleja kannattaa katsoa myös kriittisesti. Onko siellä missä määrin sukupuolten stereotyyppista kuvaamista tai hierarkisointia tai vaikkapa heteronormatiivisuutta?
Jos ei tiedä, mitä heteronormatiivisuus tai esimerkiksi seksismi tarkoittaa, Engelberg kehottaa selvittämään termien merkityksen. Tähän tarkoitukseen hän suosittelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n verkkosivuilta löytyvää tasa-arvosanastoa.
Käsikirja
Miehiä ja naisihmisiä – Suomen kielen seksismi ja sen purkaminen. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 2018.