Kun mietin gradun aihetta vuosina 2011 ja 2012, tuntui että Suomessa keskusteltiin ensimmäistä kertaa sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Opiskelin sukupuolentutkimusta ja sivuaineena kasvatustiedettä, joten kiinnostuin siitä, miten varhain sukupuolinormeja aletaan opettaa lapsille ja kuinka tiedostamatonta se on.
Erityisesti kiinnosti, miten pystyisimme muuttamaan normien rakentumista jo pienistä lapsista alkaen.
Graduani varten videokuvasin kahta helsinkiläistä päiväkotiryhmää. Analysoin etenkin leikkiä ja sitä, miten sukupuolinormit näkyvät leikissä.
Samalla keräsin materiaalia Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hankkeeseen, jossa nyt työskentelen projektipäällikkönä.
Varhaiskasvatuslaissa sanotaan, että tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pitää edistää. Varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun perusteissa on ollut vuodesta 2018 maininta, että kaiken varhaiskasvatuksen pitää olla sukupuolisensitiivistä.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä näy kaikkialla samalla tavalla, vaan toiminta on henkilöstön omasta kiinnostuksesta kiinni. Vakassa työskentelee edelleen ihmisiä, jotka ajattelevat, että mehän olemme jo tasa-arvoisia eikä meidän tarvitse tehdä töitä tämän eteen.
Uuden lain mukainen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu tukee sitä, mitä vasussa on jo aiemmin sanottu näistä teemoista.
Päiväkodeissa tarvitaan yhdessä sovittuja, konkreettisia arjen tekoja, jotta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus edistyvät. Silloin toiminnasta tulee koko työyhteisön yhteinen juttu eikä se jää yksittäisten ihmisten harteille.
Suunnittelun ensimmäinen vaihe on selvitys. Päiväkodeissa pysähdytään havainnoimaan ja selvittämään, miten niissä toteutetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Selvitys voi vaatia työntekijöiltä vaikeaakin itsereflektiota siitä, millaisia oletuksia ja ennakkoluuloja heillä on eri ihmisryhmiä kohtaan.
Toiseksi laissa sanotaan, että toimintaa pitää kehittää. Jos on huomattu, että lapset leikkivät paljon samaa sukupuolta olevien kanssa ja sukupuolistereotyyppisillä leluilla, kehittämistoimenpiteeksi ei riitä, että leikistä tehdään tasa-arvoista.
Laki vaatii konkretiaa eli tässä tapauksessa voidaan esimerkiksi miettiä, onko päiväkodissa sukupuolitettu joitain leluja värien perusteella. Sen jälkeen voidaan vaikka arpoa leikkejä ja leikkikavereita.
Päiväkodin johdon pitää ottaa suunnitteluun mukaan sekä henkilöstö että lapset ikätasonsa mukaan.
Yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon osallistuvat myös huoltajat. Jos puhutaan vaikka uskonnosta tai ihonväristä, lasten vanhemmilla on varmasti tärkeitä näkemyksiä siitä, miten varhaiskasvatus on onnistunut toteuttamaan yhdenvertaisuutta.
Vedän työkseni täydennyskoulutuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä vakan henkilöstölle. Koulutuksissa on oltu tosi innoissaan siitä, että nyt tämän teeman äärelle saa pysähtyä. Joissain päiväkodeissa on toki pienet resurssit ja tuntuu vaikealta saada suunnittelutyö mahtumaan arkeen.
Toivoisin, että toiminnallinen suunnittelu otettaisiin vakassa vastaan uteliaisuudella ja innostuksella. Tässä on mahdollisuus käyttää pedagogista osaamista uudella näkökulmalla. Toivottavasti tämä tuo lisäarvoa ja kehittämisen iloa työhön.
Mistä on kyse?
Varhaiskasvatuslakiin kirjattiin kesäkuussa 2023 velvoite toiminnallisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta. Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hankkeen projektipäällikkö Nea Alasaari oli mukana kirjoittamassa suunnittelun opasta Opetushallituksen sivuille.