Vuonna 2013 erityisopettajista ja erityisluokanopettajista vain 78 prosenttia oli kelpoisia tehtäväänsä. Samana vuonna muiden opettajien kelpoisuusaste lähenteli 97:ää prosenttia.
Tämä valtakunnallisesta opettajatiedonkeruusta saatu data siivitti korjaamaan kelpoisuustilannetta nopeasti. Erityisopettajien koulutusmääriä yliopistoissa lisättiin, ja kolme vuotta myöhemmin kelpoisten osuus oli noussut kymmenen prosenttiyksikköä.
Ensi syksynä Tilastokeskus kerää taas opetus- ja kulttuuriministeriölle uutta tietoa opettajista. Tiedoilla on suuri merkitys myös opettajien edunvalvonnassa, kertoo erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä. Tietoja tarvitaan, jotta OAJ pystyy vaikuttamaan opettajien työoloihin.
Kolmen vuoden välein tehtävä opettajatiedonkeruu kokoaa tietoa opettajista kaikilta koulutusasteilta varhaiskasvatusta lukuun ottamatta. Tänä vuonna kyselyssä ovat ensimmäistä kertaa mukana taiteen perusopetuksen opettajat ja rehtorit.
Tiedot kerätään Opetushallituksen julkaisuun Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019.
− Opus on meille tosi tärkeä tietopankki, koska meillä ei vielä ole opettajarekisteriä, Lyhykäinen sanoo.
OAJ on jo pitkään vaatinut, että Suomeen perustetaan kattava valtakunnallinen rekisteri, josta selviävät opettajien koulutustaustat. Opettajarekisterillä OAJ haluaa varmistaa, että opettajia on koulutettu oikea määrä ja oppilailla on kelpoiset opettajat.
Opettajatiedonkeruu lähetetään nyt suoraan opettajille henkilökohtaiseen sähköpostiin, kun se ennen meni koulutuksen järjestäjille.
− Toivon, että erityisluokanopettajien, erityisopettajien ja maahanmuuttajia opettavien opettajien kelpoisuusaste on noussut. Jos näin ei ole, asialle pitää tehdä jotain, Päivi Lyhykäinen sanoo.
Tänä vuonna opettajatiedonkeruussa saadaan tietoja myös opetusryhmien koosta perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen osalta, mikä auttaa OAJ:tä tekemään vaikuttamistyötä ryhmäkokojen pienentämiseksi.
− Valtion rahaa ryhmäkokojen pienentämiseen on vähennetty rajusti. On kiinnostavaa nähdä, onko sillä ollut vaikutusta ryhmäkokoihin, Lyhykäinen pohtii.
Opetusalan Ammattijärjestöä kiinnostaa myös täydennyskoulutus. Tavoitteena on jokaisen opettajan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jossa käydään vuosittain läpi, millaista täydennyskoulutusta ja mentorointia hän tarvitsee.
− Edellisen kyselyn perusteella näyttää siltä, että mentorointi on lisääntynyt, vaikka se ei vieläkään ole riittävää, Lyhykäinen toteaa.
Opettajatiedonkeruu
- Tietoja kerätään perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen opettajista.
- Kysymykset koskevat muun muassa työsuhteen luonnetta, kelpoisuutta, täydennyskoulutusta ja ryhmäkokoja.
- Opetusministeriö tarvitsee tietoa muun muassa ennakoidakseen opettajankoulutustarvetta.