Kapinakutsu kouluille: ”Kyse on siitä, tapahtuuko ekologinen muutos hallitusti ja vai kaoottisesti”

Nuoret on saatava uskomaan johonkin muuhun kuin kuluttamiseen. Pelkästään tietoon ja järkeilyyn nojaava opetus ei tähän riitä, sanoo Erkka Laininen.

Talous kukoistaa ja kauppa käy. Lentäminen on halvempaa kuin koskaan, ja suomalaista pakkauskartonkia kuluu nettikaupan postipaketteihin enemmän kuin tehtaat ehtivät maailmalle työntää.

Ihmiset iloitsevat, vaikka heidän pitäisi olla suunnattoman huolissaan.

– Kestävää kehitystä on toteutettu viimeiset 30 vuotta luottaen siihen, että ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tasapainottaminen on mahdollista. Tämän tuloksena ympäristön tila on huonontunut dramaattisesti, koulutus-, kasvatus- ja tutkimusaloja kehittävän OKKA-säätiön suunnittelupäällikkö Erkka Laininen sanoo.

Talous ei ole ekososiaalisessa ajattelussa itseisarvo.

Tasapainottelun tilalle Laininen tarjoaa ekososiaalista sivistyskäsitystä, jossa ekologiset kysymykset ovat ensisijaisia. Talous ei ole ekososiaalisessa ajattelussa itseisarvo vaan väline ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseksi kaikille ihmisille.

Muutos edellyttää koulutuksen ja kasvatuksen syvällistä uudistamista. Lainisen kaavailuissa koulusta tulisi aidosti kriittinen muutosvoima.

– Muutoksen välineeksi tarvitaan uudistavaa, transformatiivista oppimista, joka kyseenalaistaa ajattelumme perusteet ihmisen ja luonnon suhteesta alkaen. Uusiin opetussuunnitelman perusteisiin kirjattu ekososiaalinen sivistys antaa tähän riittävän mandaatin.

 

Laininen käsittelee transformatiivista oppimista artikkelissa, joka on julkaistu Sitran hankkeen tuloksena syntyneessä kirjassa Sustainability, Human Well-Being, and the Future of Education.

Transformatiivisen oppimisen keskeisenä tavoitteena on saada ihmiset uskomaan johonkin muuhun kuin kuluttamiseen.

– Pysyvimmät merkitykset syntyvät suhteessa johonkin ulkoiseen, olipa se sitten suhde toisiin ihmisiin, luontoon tai yleistä hyvää tuottavaan päämäärään. Vastavoima nykyiselle kulutuskapitalismille voi syntyä tästä lähtökohdasta.

Tieto ja järkeily eivät syvälliseen muutokseen riitä, vaan mukaan tarvitaan tunteet, mielikuvitus ja intuitio. Esimerkiksi taidekasvatuksella on transformatiivisessa oppimisessa tärkeä rooli.

Laininen tietää hyvin, millaisessa vaatimusten ristitulessa opetustyötä nykyään tehdään. Asioiden tärkeysjärjestys ei siitä kuitenkaan muuksi muutu.

– Seinä on tulossa vastaan. Kyse on nyt siitä, tapahtuuko muutos hallitusti ja vai kaoottisesti. Jos muutos toteutuu kaoottisesti, se kohtelee erityisesti maailman köyhimpiä ihmisiä äärimmäisen julmasti.

Tutkimusartikkeli

Transforming Our Worldview Towards a Sustainable Future kirjassa Justin W. Cook (ed.) Sustainability, Human Well-Being, and the Future of Education. Palgrave Macmillan 2018.