Ammatillinen koulutus jäi aika vähälle, vain lähiopetuksen turvaaminen mainittiin. Korkeakoulutuksen ainoaksi kehittämiskohteeksi nostettiin aloituspaikkojen lisääminen, ei minkäänlaista puhetta esimerkiksi rahoitusmalleista tai tutkimuksesta.
Näin kuvailee Educan vaalipaneelin antia OAJ:n valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, Lapin ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Kangasniemi.
Valtuuston varapuheenjohtajat kuuntelivat paneelia koulutusalansa näkökulmasta odottaen uusia avauksia. Turhaan. Päällimmäiseksi tunteeksi jäi panelistien halu palata vanhaan. Puheenvuorot tuntuivat ulkoa opetelluilta, ja niissä käytettiin osin vanhaa termistöä.
– Hyvää oli se, että kaikki puolustivat koulutuksen perusrahoituksen kuntoon laittamista. Koska kaikki ovat tästä samaa mieltä, jälleen kerran on lupa odottaa lisärahaa leikkausten sijaan, valtuuston toinen varapuheenjohtaja, Tikkakosken yhtenäiskoulun kuvataiteen lehtori Stig Rönnkvist sanoo.
Toimittaja Jan Andersson kysyi panelisteilta ensimmäisenä, kuka haluaa puolueelleen opetusministerin salkun. Kaikki haluavat.
Nykyisen opetusministerin Li Anderssonin mukaan opetusministeri huolehtii Suomen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta ja vastaa työvoimapulaan. SDP:n Anton Rönnholm vertasi opetusministeriä valtiovarainministeriin, koska molemmat turvaavat hyvinvointia.
Ensimmäiset aplodit yleisöltä sai RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Hän sanoi opetusministerin tärkeimmäksi tehtäväksi mahdollistaa, että opettajat saavat toimia opettajina.
Liike nytin Harry Harkimo haluaa perustan eli peruskoulun kuntoon. Perusopetuksen puolesta puhui myös kokoomuksen Antti Häkkänen.
Nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan Petri Honkonen oli konkreettisempi. Hän tähdensi perusopetuksen erityisen tuen kuntoon laittamista ja haluaa pienryhmät normaaliopetuksen tueksi.
Vankka tuki koulutuksen perus- rahoitukselle.
Opetusalan veto- ja pitovoimaa panelistit parantaisivat palkkaamalla kouluihin lisää opettajia ja muita ammattilaisia.
Perussuomalaisten Sakari Puisto kertoi puolueensa olevan huolissaan perusopetuksen romahtamisesta ja koulutien alun ongelmista. Puiston mukaan opetusalan veto- ja pitovoimaakin parantaisi se, että oppimisen vaikeudet saataisiin taklattua.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo vihreistä muistutti, että vuosikymmenen loppuun mennessä tarvitaan 12 000 varhaiskasvatuksen opettajaa lisää. Uusia aloituspaikkoja on siis luotava.
Kaikki panelistit toivovat työrauhaa kouluihin hankehumpan sijaan ja kannattavat opettajarekisterin perustamista.
Myös opetuksen tuen ongelmat jokainen panelisti haluaa korjata seuraavalla hallituskaudella. Ministeri Honkonen toi esiin opettajan arjen ja kertoi, että kolmiportaisen tuen malli on hallinnollisesti raskas opettajille.
– Inkluusiossa olisi otettava pari askelta taaksepäin, ja luokalle jättäminen olisi jälleen otettava käyttöön. Se ei kuitenkaan saisi tarkoittaa opetuksen tuesta säästämistä.
Opetusministeri Andersson sanoi oppimisen tuen kuntoon laittamisen edellyttävän vähintään 200 miljoonan euron perusrahoitusta.
– Summa on niin suuri, ettei yksittäinen ministeri voi sitä kesken vaalikauden neuvotella hallinnonalalleen. Siksi asiasta olisi löydettävä sopu jo hallitusohjelmaa tehdessä.
“Käppyrät laskevat kuin lehmän häntä”, kuvasi Jan Andersson Suomen Pisa-tulosten heikentymistä. Miten näin on päässyt käymään?
Kristillisdemokraattien Mila Lahtinen, joka työskentelee luokanopettajana ja kuvataiteenopettajana Järvenpäässä, pitää syypäänä kännyköitä ja ruutuaikaa.
Hän haluaisi, että oppilaiden kännykät kerätään tunnin alussa ja on huolissaan lukemisen vähentymisestä sekä liiallisesta itseohjautuvuuden vaatimuksesta.
Suomi on pudonnut 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen määrässä OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Suomalaisten nuorten aikuisten tilanne on sama kuin Turkin ja Chilen. Vihreiden Ohisalon mukaan aloituspaikkojen lisäämisen lisäksi opiskelijan toimeentuloa ja opintotukea on parannettava.
Korkeakoulujen lukukausimaksuille kaikki panelistit sanovat ei. Myös toisen tutkinnon maksuttomuutta pidetään tärkeänä, koska maksullisuus vaikeuttaisi aikuisten kouluttautumista työvoimapula-ammatteihin.
Ammatilliselle toiselle asteelle panelistit haluavat lisää lähiopetusta. Oppisopimuskoulutukseen kaivataan vahvistamista.
Tutkimuksen ja kehityksen tki-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta saa useimpien panelistien tuen.
-
Katso keskustelun tallenne » oaj.fi/vaalit2023