Kohti eduskuntavaaleja – koulutuksen asiantuntijat katsovat menneeseen ja tulevaan

Tutkijat, päättäjät, opettajat ja nuoret voivat rakentaa kriisinkestävän koulun

Koronapandemia oli mullistus, mutta maailman ja yhteiskunnan muutokset eivät pysähdy jatkossakaan.

Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron mukaan pandemiasta on mahdollista oppia lisää. Opettajat ja tutkijat voisivat yhdessä tutkia esimerkiksi sitä, millainen on kriisinkestävä koulu. Meneillään on paljon tutkimuksia, joissa tarvitaan opettajien apua.

– Meillä on korkeasti koulutettu ja pätevä opettajakunta, jota kannattaisi hyödyntää tutkimuksessa enemmän.

Salmela-Aro on hivenen huolissaan ajatuksesta, jonka mukaan koronan jälkeen koulutuksessa pitää keskittyä vain perustehtäviin ja tutkimus ja kehittäminen on sysättävä sivuun.

– Oikeastaan uudistuminen ja eteenpäin meneminen ovat niitä perustehtäviä.

Tutkijoiden ääni kuuluu koulutuspolitiikassa aiempaa paremmin. Siihen Salmela-Aro on tyytyväinen.

Koulutuspolitiikan tutkimusperustan rakentaminen on silti jatkuvaa laajaa yhteistyötä, joka ei lopu tekemällä.

Haastattelua sopiessa käy selväksi, että Salmela-Arolla riittää kiireitä. Takana on ensimmäinen viidestä vuodesta akatemiaprofessorina.

– Viiden vuoden aikana voin keskittyä ennen kaikkea tutkimukseen. Lisäksi minulla on laskelmieni mukaan noin 15 ulkopuolisen rahoituksen tutkimushanketta.

Salmela-Aro sanoo olevansa hyvin onnellinen täyteen buukatuista päivistään. Hänen tutkimuskohteellaan, kouluilla, kuormaa on kuitenkin liikaa.

Korona-aikana Salmela-Aro toi näkyvästi esiin tutkimustietoja pandemian aiheuttamasta säröstä nuorten hyvinvointiin ja opettajien jaksamiseen. Nyt opettajien uupuminen on vähentymään päin.

– Korona lisäsi opettajien uupumista viime keväänä tehtyyn mittaukseen saakka. Silloin alkoi näkyä merkkejä toipumisvaiheesta.

Salmela-Aro on tutkinut nuorten hyvinvointia ja koulutuspolkuja läpi uransa. Mitä mieltä hän on nykyhallituksen toteuttamasta oppivelvollisuuden laajentamisesta?

– Alustavat tutkimustulokset näyttävät myönteisiltä. Opintojen jatkumisesta peruskoulun jälkeen syntyy normi, mikä on hyvin tärkeä asia.

Koulutuspolitiikan puheenaiheeksi on nousemassa oppivelvollisuuden alkupää. Puolueissa on intoa toteuttaa viisivuotiaana alkava kaksivuotinen esiopetus.

Vaan päättäjät: pidätelkää hevosianne! Meneillään on laaja esiopetuksen kokeilu, joka linkittyy yhteen Salmela-Aron monista tutkimushankkeista. Ensimmäiset tulokset valmistuvat vuonna 2025.

– Siinä on kerrankin kunnollinen randomisoitu koeasetelma, jossa uudistusta tieteellisesti testataan. On tärkeää tietää ennen päätöksen tekoa, toimisiko se.

Tutkimuksessa näkyy, etteivät kaikki ole enää samassa veneessä.

Jos uudistusta ei pidä hutkia ennen tutkimista, niin mitä sitten tehdään? Pitäähän kunnollisella koulutuspuolueella olla jokin uudistus. Millaisen reformin akatemiaprofessori haluaisi nähdä?

Ei Salmela-Aro reformeja ryhdy julistamaan. Sen sijaan hän viittaa inkluusion ja segregaation kaltaisiin puheenaiheisiin.

– Tutkimuksessa näkyy, etteivät kaikki ole enää samassa veneessä.

Hän mainitsee vastikään alkaneen Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Oikeus osallisuuteen -hankkeen.

– Siinä tutkimme, miten ketään ei suljeta yhteiskunnan tai kouluyhteisön ulkopuolelle.

Ahaa. Hän vaatii siis osallisuusreformia!

Akatemiaprofessori naurahtaa, mutta myös nyökyttelee ajatukselle.

Malttia uudistuksiin

Isoihin uudistuksiin kaivataan nyt malttia, ja tehtyjen päätösten tuloksia pitää jaksaa odottaa, Minna Kelhä evästää seuraavaa hallitusta.

Oppivelvollisuuden laajennus ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ovat Opetushallituksen pääjohtajan Minna Kelhän mielestä pääministeri Sanna Marinin hallituskauden helmiä. Rahoituksessa on sen sijaan jääty kauas muista Pohjoismaista.

– Rahan puute vaikuttaa suoraan oppimiseen, hyvinvointiin ja opettajien mahdollisuuksiin opettaa, Kelhä sanoo.

Ei ihme, että oppivelvollisuuden laajentaminen on Kelhän lempilapsi, olihan hän itse valmistelemassa uudistusta jo opetusministeri Jussi Saramon valtiosihteerinä.

Näyttää siltä, että uudistuksella on ollut vaikutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria on enää neljännes aiemmasta.

Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle oli kuitenkin vasta alkusoittoa Marinin hallituksen kunnianhimoisessa ohjelmassa, jonka tavoitteena on ollut koulutuksellinen tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Sosiaalisen taustan vaikutusoppimistuloksiin on viime vuosina kasvanut, mutta Kelhä on toiveikas.

– Uudistusten tuloksia pitää malttaa odottaa. Vasta vuosien päästä nähdään, miten päätökset ovat vaikuttaneet oppimiseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin.

Tällä hallituksella kaikki ei ole mennyt putkeen Kelhänkään mielestä. Rahoitus ontuu, ja parannukset oppimisen tukeen jäivät pahasti kesken.

– Oppimisen tuki jäi osittain uudistamatta, koska kaikkeen ei ole varaa. Ainakin maahan muuttaneiden lasten ja nuorten koulutuspolut ovat asioita, joihin seuraavan hallituksen pitää tarttua.

Oppimisen tuki jäi osittain uudistamatta, koska kaikkeen ei ole varaa.

Resurssien puutteesta on riittänyt puhetta myös Kelhän kouluvisiiteillä. Opettajilla on yhä enemmän työtehtäviä ja tukea tarvitsevia oppilaita, muttei tarpeeksi erityisopettajia ja muita aikuisia apunaan.

– Isoihin uudistuksiin kaivataan nyt malttia, koska opettajien jaksaminen on ollut kovalla koetuksella koko pandemian ajan, Kelhä sanoo.

Koko perusopetusta ei silti tarvitse räjäyttää. Opetussuunnitelmaa on viilattava vähitellen.

– Arviointikriteerit ovat hyvä esimerkki. Vuosi sitten tehtiin kriteerit ysiluokalle, ja nyt niitä valmistellaan kuudennelle.

Kelhää harmittaa, että uutisissa vain kauhistellaan inkluusion ongelmia ja kirjojen puutetta mutta ei kerrota koulujen onnistumisista.

– Suomessa koulutuksen taso on huippuluokkaa. Kunnat päättävät itse, mihin rahat laitetaan ja miten opetus järjestetään, Kelhä muistuttaa.

Korona-aika muutti koulujen arkea enemmän kuin kukaan osasi kuvitella. Vaikeuksista huolimatta opetus pyöri Kelhän mukaan hyvin.

– Pidän sitä äärimmäisen hienona suorituksena, ja kiitos siitä kuuluu osaaville opettajille.

Myös suuret uudistukset, kuten lukion uudet opsit, ajettiin läpi pandemian aikana. Sekin oli Kelhän mielestä opettajien ansiota.

Hankehumppaakin on arvosteltu, mutta Kelhä muistuttaa, että hankkeet ovat toistaiseksi ainoa keino, jolla valtion voi ohjata rahaa tiettyyn tarkoitukseen.

Lähikoulut ovat Kelhälle sydämen asia. Tasa-arvorahan vakiinnuttaminen oli hyvä uudistus erityisesti kouluille, joiden alueella on paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, työttömyyttä tai sosiaalisia ongelmia.

Oppimiseroja on pyritty kaventamaan myös kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulla. Se on Kelhän mielestä suorastaan uraa- uurtava.

– Kokeiluun on satsattu paljon rahaa ja voimia. Toivon, että nyt maltettaisiin odottaa tuloksia, joita saadaan vasta vuonna 2025.

Seuraavan hallituksen pitäisi Kelhästä kiinnittää huomiota ainakin oppimisen tukeen ja opettajien jaksamiseen.

Nousu jäi näkemättä

Koulutuksen perusrahoitusta on nostettava reippaasti, jotta meillä riittää osaajia tässä maassa, Katarina Murto sanoo.

Hallituksen koulutuspoliittiset saavutukset eivät saa suitsutusta OAJ:n puheenjohtajalta Katarina Murrolta. Joissakin päätöksissä hän näkee kuitenkin ituja parempaan suuntaan.

Kehuja Murto antaa hallitukselle koulutusleikkauskierteen pysäyttämisestä. Se ei silti riitä.

– Suunta on käännettävä vielä vahvemmin nousuun, ja perusrahoitusta lisättävä kunnolla, jotta jatkossakin saadaan riittävästi osaajia tähän maahan.

Murto muistuttaa, että koulutuksen rahoituksessa Suomi tarpoo vielä kaukana takamatkalla muihin Pohjoismaihin verrattuna.

– Opettajille on tullut rutkasti uusia velvoitteita, erilaisia hankkeita, muutoksia toiselle asteelle ja lisää opiskelupaikkoja korkeakoulutukseen, mutta rahaa ja riittäviä resursseja niiden suorittamiseen ei ole näkynyt.

Monet pitävät oppivelvollisuuden laajentamista Marinin hallituksen tärkeimpänä saavutuksena. Sen pitkän aikavälin vaikutuksista on Murron mielestä vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä.

Se tiedetään, että toimeenpano on takunnut ja tuottanut muun muassa opettajille resursoimatonta lisätyökuormaa.

Koulutuspoliittinen selontekokaan ei saa OAJ:n puheenjohtajalta hehkutusta. Onhan se tärkeä asiakirja, koska siinä tarkastellaan koulutusjärjestelmän tulevaisuutta pitkällä aikavälillä, mutta siitä puuttuvat konkreettiset toimenpiteet.

Oppimistulokset laskevat, koska resursseja ei ole turvattu.

Kaikkiaan Murron loppukaneetti hallituskaudesta on se, että koulutuksen tilanne on hälyttävä. Oppimisen edellytyksissä ollaan vedenjakajalla.

– Rahaa on tuupattu koronatuilla ja hankkeilla, mutta rakenteita tervehdyttäviä muutoksia, kuten oppimisen tuen rakenteiden korjaamista ei ole tehty, ja siksi hyvä osaaminen on vaaratumassa.

Murto muistuttaa, että Suomessa on valtava pula osaajista. On selvää, ettei ole muuta vaihtoehtoa, kuin lisätä rahaa koulutukseen.

– Suomi ei pärjää ilman osaamista, ja opettajat tekevät sen.

Opettajan työstä ja kouluista puhutaan nyt paljon julkisuudessa. Se on Murron mielestä hyvä asia, koska ongelmia on.

– Oppimistulokset laskevat, koska resursseja ei ole turvattu. Työssäjaksaminen on koetuksella kaikissa opettajaryhmissä kaikilla koulutusasteilla.

Oppimisen tuki, ryhmäkoot ja opettajamitoitus. Nämä asiat on saatava Murron mielestä kuntoon varhaiskasvatuksesta lähtien.

Työssäjaksaminen on koetuksella kaikissa opettajaryhmissä.

Pula kelpoisista opettajista on levinnyt jo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, aineenopetukseen ja ammatilliselle puolelle, Murto varoittaa. Kaikissa näissä työmäärä on kasvanut valtavasti.

– Opettajat väsyvät ja opetuksen laatu kärsii, kun oppimisvaikeudet lisääntyvät, eikä erityisopettajia ole tarpeeksi, hän sanoo.

Opettajan työmäärää lisääviä uudistuksia on tehty hengästyttävän paljon. Hankkeita ja hallinnollista hommaa on Murron mukaan tullut lisää kaikille opettajille. Monia hyviä asioita on sen sijaan jäänyt tekemättä.

– Hallitus lupasi tehdä perusopetuksen ja lukion laatukriteerit, mutta mitään velvoittavaa ja laatua turvaavaa ratkaisua ei ole näköpiirissä. Oppimisen tuen ongelmat jäivät myös lupauksista huolimatta tuleville hallituksille korjattavaksi. Opettajamitoituksen selvitystäkään ei ole lupauksista huolimatta vielä tehty.

OAJ:n pitkään ajama opettajarekisteri jäi tälläkin hallituskaudella näillä näkymin saamatta, vaikka se auttaisi ennakoimaan, paljonko uusia opettajia tarvitsisi kouluttaa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia olisi OAJ:n mukaan koulutettava vähintään 1 400 vuodessa.

Hallituksen toimintaympäristö pandemioineen ja Ukrainan kriiseineen on ollut vaikea. Siitä huolimatta koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen olisi Murron mukaan pitänyt panostaa enemmän, jotta meillä olisi jatkossakin hyvää osaamista.

– Kyse on rahasta mutta ennen kaikkea arvovalinnoista. On selvää, että kriisien keskelläkin on katsottava eteenpäin. Koulutus, kasvatus ja tutkimus ovat tärkeitä investointeja tulevaisuuteen.

OAJ vie opettajien edunvalvonta-asioita eteenpäin kaikkien puolueiden kanssa riippumatta hallituspohjasta. Järjestö pitää koulutuspolitiikkaa ja työmarkkinakysymyksiä esillä eduskuntavaaleissa ja puskee vaalitavoitteitaan aina hallitusohjelmaan saakka.

Kun mennään kohti kevään eduskuntavaaleja, tarvitaan Katarina Murron mielestä entistä systemaattisempaa ja aktiivisempaa vaikuttamistyötä.

– Jäsenetkin voivat tehdä sitä keskustelemalla ehdokkaiden kanssa ja tuomalla omaa työtään näkyväksi.

Kriisien keskelläkin hallituksen on uskallettava investoida tulevaisuuteen, Katarina Murto sanoo.