Vierivät kivet eivät sammaloidu, sanotaan. Tämä lausahdus mielessäni toteutin Vaasan ammattikorkeakoulun henkilöstölle kolme työpajailtapäivää. Tavoitteena oli digitaalisten mahdollisuuksien ja teknologian hyödyntäminen opetuksessa.
Työpajat pakottivat minutkin pohtimaan omaa suhtautumistani digitaalisuuteen ja teknologiaan. Tunnistan ja tunnustan siirtyneeni epämukavuusalueelle.
Työpajoja vetäessäni huomasin, että substanssi ja pedagoginen osaaminen eivät riitä. Niiden lisäksi minun pitää hallita teknologiaa ja ymmärtää digitalisaatioon liittyviä tarpeita.
Kannustan opettajia luovuuteen ja rohkeuteen.
Laadukkaan verkko-opetuksen toteuttaminen haastaa kokeneenkin opettajan. Tarkoituksenmukaisen pedagogisen mallin valitsemisen lisäksi huomioin oppimistehtävien työelämälähtöisyyden ja yhteisöllisen tiedonrakentelun. Haluan varmistaa, että osallistujien keskinäinen vuorovaikutus, yhteisöllinen tekeminen, toisilta oppiminen sekä kokemusten jakaminen onnistuvat.
Opettaja voi käyttää apunaan monenlaisia sovelluksia. Doodlella voi tehdä ajanvarauksia ja Padlet ja Mentimeter auttavat yhteistyöskentelyssä. Kahoot mahdollistaa visailun ja Screencast-O-Maticin avulla pääsee nauhoittamaan opetusta.
Power Pointiin voi lisätä äänen. Kehityskeskustelut sekä harjoittelun, opinnäytetyön ja ryhmänohjauksen keskustelut voi toteuttaa digitaalisesti. Rohkeutta vain peliin!
Videoiden tekemisessä kovat ja pehmeät arvot, tunne ja tekniikka yhdistyvät.
Kannustan opettajia luovuuteen ja rohkeuteen. Kokeile ja kerro kokemuksistasi kollegoillekin.
Toki onnistuaksemme uudenlaisen opetustavan saavuttamisessa tarvitsemme pedagogista ja teknistä tukea – ja riittävästi suunnitteluaikaa.
Heidi Blom
Kirjoittaja on sosiaalialan lehtori Vaasan ammattikorkeakoulussa.