Opettaja oli 1900-luvun alussa arvovaltainen kasvattaja ja isänmaan rakentaja. Hänen tehtävänään oli vahvistaa suomalaista identiteettiä aikana, jolloin maa haki suuntaansa ja kulki kohti itsenäisyyttä.
Sisällissodan jälkeen koulussa painotettiin yhteiskuntarauhaa ja yhteisiä arvoja. Koti, uskonto ja isänmaa näkyivät opetuksessa, ja sotavuosina koulussa vaalittiin maanpuolustushenkeä ja hyvää kuntoa.
Poliittinen toiminta pysyi pitkään koulun ulkopuolella. 1930-luvulla säädetty puserolaki kielsi poliittiset tunnukset ja näkyvän vaikuttamisen. Koulu haluttiin pitää rauhallisena ja yhtenäisenä.
1970-luvulla ilmapiiri muuttui. Nuoret innostuivat politiikasta, peruskoulu-uudistus eteni ja Teiniliitto toi kouluihin poliittista väriä.
Nousukausi 1980-luvulla näkyi kasvavana kansainvälisyytenä. Kouluissa puhuttiin luonnonsuojelusta ja kasvihuone- ilmiöstä, ja käytävillä näkyi myös punkhenkistä kapinaa.
1990-luvun lama kiristi resursseja ja lisäsi opettajien työtaakkaa. Samalla Suomi kansainvälistyi entisestään ja maahanmuutto lisääntyi. 2000-luvulla puhuttiin jo valmistavasta opetuksesta ja monikulttuurisuudesta.
Vuonna 2020 koronapandemia mullisti arjen. Maailman tapahtumat heijastuivat taas luokkahuoneisiin, vaikka niitä katseltiinkin hetki ruudun takaa.
Juhlavuoden juttusarja
Opettaja-lehti on ilmestynyt vuodesta 1906 alkaen. Tähän juttusarjaan poimimme makupaloja siitä, mikä milloinkin on ollut pinnalla opetusalalla ja lehdessä.