Suruun silmukoidaan välittämisen iloa – opettajaporukka neuloo sukkia saattohoitokotiin

Nauru raikaa ja lankojen värit hehkuvat, kun varkautelaisen Könönpellon koulun väki kerääntyy neulomaan sukkia. Jo nelisenkymmentä sukkaparia on toimitettu Varkauden ja Kuopion saattohoitoyksiköihin.

Kun luokanopettaja Katja Taskinen kuuli radiosta, että saattohoitokotiin tarvitaan villasukkia, hän päätti koota työkavereista sukkaporukan.

– Ei tarvinnut miettiä yön yli. Oli itsestään selvää, että tähän lähdetään mukaan, luokanopettaja Eeva-Liisa Koskinen sanoo.

Nyt viihtyisässä kerhotilassa kilisevät hiilikuitupuikot, kädessä lämpimät bambupuikot ja neliskanttiset puikot, joita myyjä kutsui puikkojen Rolls Royceksi.

Vasta-alkajat pääsevät konkareiden vierihoitoon. Naiset ovat opettaneet toisilleen palmikkoneuletta, kierreneuletta ja hunajakennoneuletta.

– Ihan tavallista sukkaakin saa tehdä ja tavallisilla puikoilla, niin kuin minä, luokanopettaja Jaana Kallio naurahtaa.

Koulunkäynninohjaaja Minna Kiema neuloi ensimmäiset sukat ikinä, mutta nyt homma on jo lähtenyt lapasesta.

– Olen Youtuben avulla opetellut tekemään esimerkiksi venäläisiä ja portugalilaisia neuleita, Minna tunnustaa.

Välillä vakavoidutaan, puhutaan kuolemasta.

Nauru raikuu. Keskustelu syrjähtelee työasioista lasten kuulumisiin ja tv-ohjelmiin. Hörpätään kahvit ja pidetään arpajaiset niin kuin lapsena lähetysseuran ompeluseurassa.

Välillä vakavoidutaan, puhutaan kuolemasta. Pöydälle kootun aikuisten sukkaläjän keskeltä pilkahtavat pienet keltaiset sukat. Ne teki koulun keittäjä kuultuaan tuttavasta, joka oli joutunut saattohoitoon.

– Itse en osaa pelätä kuolemaa, sillä jossain vaiheessa se on edessä jokaisella. Sitä kyllä toivoisi, että lähtö olisi rauhallinen, luokanopettaja Katri Ruuska miettii.

Sukkien kutominen jatkuu kotona illalla.

– Asiat pyörivät herkästi mielessä työpäivän jälkeen, mutta neuloessa mieli rauhoittuu, luokanopettaja Laura Voutilainen tuumii.

 

Katja on kekkerikeisarinna ja koulun huvitoimikunta yhdessä persoonassa.

Viime vuonna hän organisoi kouluun unelmien työpäivän. Opettajat eivät olleet uskoa silmiään, kun aamulla opettajainhuoneessa odotti englantilainen aamiainen.

– Me ollaan unelmatyöpaikassa! Aina löytää tukea työkaverilta, eikä hyviä ideoita pihdata, naiset hehkuttavat.

Lomallakin piti käydä yhdessä mökkisaunassa, torikahvilla ja koiran syntymäpäivillä.

Myös rehtori Päivi Malkki saa kehuja.

– Jos hänelle kertoo huolensa, hän ei pelkästään sano, että koita jaksaa, vaan ryhtyy miettimään, mitä asialle voisi tehdä, Eeva-Liisa sanoo.

 

Könönpellossa on rakennettu hyvää työyhteisöä Pro koulu -menetelmällä jo kuuden vuoden ajan.

Pro koulu pyrkii ratkaisemaan käyttäytymisen ongelmia ennalta. Kun oppilas toimii oikein – esimerkiksi tervehtii tai kiittää – hän voi saada Pro-kortin.

– Ensin me aikuiset treenasimme, jotta opimme huomaamaan hyvän toisessa ja sanomaan sen ääneen. Sen jälkeen aloimme miettiä keinoja, miten menetelmä ulotetaan oppilaisiin, luokanopettaja Maarit Holopainen kertoo.

Prokortin voi antaa oppilaan lisäksi myös kollegalle, joka lainaa jotakin tai auttaa tietokoneasiassa.

– Uskomatonta, miten kortti vieläkin ilahduttaa, Laura toteaa.

Tempaistaan yhdessä

  • OAJ ja vakuutusyhtiö Turva lahjoittavat yhdessä hyväntekeväisyyteen 20 euroa jokaisesta uudesta jäsenestä, joka liittyy OAJ:hin 8.11.2018 mennessä.

  • Kampanjaa voi tukea myös lahjoittamalla itse. Lahjoittaa voi nenapaiva.fi/oaj -sivulta löytyvään nettilippaaseen tai tekstiviestillä lähettämällä tekstin “OAJ” numeroon 16499. Viestin arvo on 10 euroa.

  • Kertyneet varat ohjataan Nenäpäivän kautta yhdeksälle hyvämaineiselle hyväntekeväisyysjärjestölle.

  • Nenäpäivä heittää myös sukkahaasteen. Neulo villasukat, myy ne ja lahjoita Nenäsukista saamasi myyntivoitto Nenäpäivälle.

  • Halutessasi voit esitellä taitojasi somessa käyttämällä tunnisteita #nenäsukka #nenäpäivä.