Tampereen opettajien ammattiyhdistys polkaisi muutama vuosi sitten pystyyn työhyvinvointitoimikunnan. Seitsemän hengen porukassa ovat edustettuina perusopetus, lukio, erityisopetus ja työsuojelu.
Työsuojelukonkareilla on käsitys lainsäädännöstä ja prosesseista, opetustyötä tekevillä koulujen arjesta. Ryhmän kautta tieto liikkuu opetusarjesta yhteistoimintaryhmien sekä OAJ:n paikallisten yhdistysten ja valtuuston välillä.
Yksi esimerkki tiedon jalkauttamisesta on vaaratilanteiden ilmoittamiseen tarkoitettu Monetturva-järjestelmä. Jos järjestelmää katsoo vain yksittäisen opettajan näkökulmasta, ilmoitusten tekeminen voi näyttäytyä ylimääräisenä työnä.
– Samankaltaisia tapahtumia saattaa kuitenkin olla muissakin yksiköissä. Jos virallisia ilmoituksia ei tee, ilmiön laajuus ei näy työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle, kertoo luokanopettaja, erityisopettaja ja luottamusmies Veli Rajamäki.
Tämä vaikuttaa henkilöstön ja tuen määrään.
Kun työnantajan kanssa tuli vääntöä FFP2-maskien hankkimisesta, toimikunnan puheenjohtaja, perusopetuksen päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Jouni Kaipainen vei yhteistoimintaryhmään tietoa koulujen tarpeista.
– Minä puolestani sain Jounilta tietoa lainsäädännöstä. Vein sitä työnantajan kanssa neuvottelevan esihenkilön tueksi, kertoo luokanopettaja, työsuojeluyhdyshenkilö Jaana Vallius.
Yksi toimikunnassa käytyjen keskustelujen hedelmä on kahden työsuojeluyhdyshenkilön malli Leinolan koulussa, jossa Vallius opettaa.
– Meillä oli työsuojeluyhdyshenkilövaaliin kaksi ehdokasta. Minun vahvuuteni liittyivät psykososiaaliseen kuormitukseen, toisen ehdokkaan vahvuudet esimerkiksi laitteiden turvallisuuteen, Vallius kertoo.
– Koska työsuojeluasiat ovat todella laaja kenttä, kysyin rehtorilta, miksei meillä voisi olla kaksi henkilöä työsuojelussa.
Kalevan lukion historian ja uskonnon lehtori, luottamusmies Jorma Tattari kertoo saaneensa toimikunnasta kipinää hakea OAJ:n työhyvinvointirahaston apurahaa kouluunsa.
Myönteinen päätös ja hankkeen seuraaminen on innostanut muitakin toimikunnan jäseniä hakemusten tekemiseen.
– Yksityisen lukion edustajana pidän arvokkaana sitä, että kuulen ryhmässä miten kaupungilla toimitaan, Tattari sanoo.
Porukkaa kuunnellessa tulee mieleen, että tässäpä jokaisen opettajan unelma: motivoitunut ja itseohjautuva, omaa toimintaansa reflektoiva oppiva yhteisö.
– Keskustellessa joku sanoo yhden asian, toinen täydentää ja kolmas tarkentaa. Käsillä olevasta asiasta tai käsitteestä syntyy kokonaiskuva, Veli Rajamäki kuvailee.
Mutta entäs se aika? Mistä sitä kaivetaan?
Toimikuntaa perustamassa ollut Jouni Kaipainen ajattelee, että jos työhyvinvointiin liittyviä asioita haluaa käsitellä, niille pitää varata paikka työjärjestyksestä.
– Kokoonnumme neljä kertaa lukuvuodessa, ja kokoukset kestävät tunnin. Pyrin pitämään ne väljänä, jotta keskustelulle jää aidosti aikaa, Kaipainen kertoo.
TOAY:n työhyvinvointitoimikunta
- Aloitti vuonna 2019.
- Kokoontuu neljä kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia työhyvinvointiin, työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä asioita.
- Mukana seitsemän henkeä: kaksi päätoimista työsuojeluvaltuutettua, muut sekä opetustyössä että luottamustehtävissä.