Mun juttu: Maraton taittuu välillä lauleskellen

Tavoitteiden täyttymiseen on nähtävä vaivaa. Se kasvattaa sekä juoksijaa että lasta. Tätä mieltä on mikkeliläinen luokanopettaja Lauri Friari.

Lauri Friari on yksi harvoista maratonin alle kolmessa tunnissa viidellä eri vuosikymmenellä juosseesta. Vastaavaan on pystynyt nelisenkymmentä miestä maailmassa. Suomalaisia juoksijoita on joukossa Laurin lisäksi ainakin yksi.

Entiselle kilpaurheilijalle on kertynyt yhteenlaskettuna yli 140 000 juoksukilometriä eli 3,5 kertaa maailman ympärysmitta. Maratoneja tuohon kilometrimäärään mahtuu reilut kuusikymmentä.

 

Ensimmäisen maratoninsa Lauri juoksi 17-vuotiaana vuonna 1983 Helsingin yleisurheilun MM-kisojen välipäivänä, harjoittelematta. Ajaksi kirjattiin 3.35.

Harjoittelun ansiosta ajasta lähti kuusi vuotta myöhemmin jo tunti pois. Paras aika on 2.20.

– Harjoittelu on antanut rotia kaikkeen tekemiseen. Tavoitteiden lisäksi vaaditaan sitkeyttä, sisukkuutta, lehmän hermoja ja periksiantamattomuutta, kuvailee Lauri.

Samoja ominaisuuksia hän sanoo tarvitsevansa työssään luokanopettajana. Tällä hetkellä Lauri opettaa viidettä luokkaa Urpolan koulussa Mikkelissä.

– Taitaa olla viides satsi, jonka vedän ykkösistä kutosluokkalaisiksi asti. Ihmeitä ei tapahdu yhdessä yössä, mutta kuudessa vuodessa ehtii nähdä kasvun. Vähän sama on maratonjuoksussa.

Pitkän matkan juokseminen ei ole Laurin mielestä tylsää puuhaa. Aina on erilaiset maisemat ja juoksutapahtumia ympäri maailmaa. Harjoittelu puolestaan on oivallinen keino irrottautua koulutyöstä, vaikka juostessa voi myös suunnitella työasioita.

– Parasta kuitenkin on hyvänolon tunne, joka treenistä tulee.

 

Valmistautumien alkaa puolisen vuotta ennen kisaa. Aluksi hankitaan peruskestävyyttä. Voimaharjoittelua on kerran viikossa kuntosalilla ja kerran viikossa kotona kuntopiirinä. Kovin harjoituskausi kestää pari kuukautta.

– Edetään matalilla sykkeillä, mutta kestoa saa olla. Vauhtia lisätään pikkuhiljaa.

Hurjimmillaan harjoittelu on pari kuukautta ennen varsinaista koitosta. Kilpailuvuosina kilometrejä kertyi viikossa yli 200, nyt enimmillään viikossa noin sata.

Kuukausi ennen maratonia Lauri taittaa lenkin ensimmäiset kymmenen kilometriä hitaasti, toiset maratonin tavoitteen mukaisesti ja viimeiset niin kovaa kuin irtoaa. Siitä muodostuu tavoiteaika.

Itse kilpailusuoritus on melkoista laskemista tavoiteajassa pysymiseksi. Kolmenkymmenen kilometrin jälkeen alkaa taistelu, koska askellus muuttuu siinä kohdassa väkisin.

– Viime syksynä Jyväskylän Finlandia-maratonissa oli viimeisellä kierroksella älyttömän kova vastatuuli. Oman mielen hallintaan sopi silloin lauleskelu.

Maratonin jälkeen koittaa viikon huili. Silloin liikunta on sitä, mikä hyvälle tuntuu. On myös lupa hemmotella itseään ja herkutella.

– Peruskuntoilijalle on omat ohjeensa, mutta periaate on sama. Liikkeelle voidaan lähteä kävelystä, johon lisätään pikku hiljaa hölkkäpätkiä. Tavoitteen saavuttaa ennen pitkää.

 

Juoksemisen iloa Lauri on levittänyt myös lähiympäristöönsä. Parinkymmenen vuoden ajan hän on aina perjantaisin juossut aamulenkkejä muiden Urpolan koulun miesopettajien kanssa.

Porukkaan on liittynyt sidosryhmäläisiäkin ja nyt mukana on jo reilut kymmenkunta juoksijaa. Moni heistä on kokeillut maratoniakin.

Lauri ei aio lopettaa juoksemista. Motivaatiopulaan Laurilla on hyvä, entisen oppilaan antama ohje:

– On vain tsempattava.

 

Lauri Friari

  • Luokanopettaja Urpolan koulussa Mikkelissä. 54-vuotias.
  • Harrastaa maratonien lisäksi liikuntaa, kuorolaulua ja lukemista. Innokas penkkiurheilija. Kannustaa jalkapallojoukkue Liverpoolia.