Keitä yliopistojen sopimus koskee?
Yliopisto on henkilöstöltään kuin värikäs tilkkutäkki. Sen työntekijät ovat jäseninä yli 20 ammattiliitossa. Opetuksen ja tutkimuksen ohella työntekijöitä on muun muassa tietopalveluissa, kirjastoissa sekä hallinto- ja kiinteistöyksikössä.
Yliopistojen työehtosopimus koskee noin 2 000:ta OAJ:n jäsentä, joista suurin osa on Ylipistojen opetusalan liiton YLL:n jäseniä. Reilut 500 on yliopistojen harjoittelukoulujen opettajia.
Ketkä neuvottelevat?
Akavalaisiin liittoihin kuuluvan yliopistoväen ääntä käyttää Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko.
Neuvottelupöydässä Jukon edustajia vastapäätä asettautuvat Sivistystyönantajat pääneuvottelijanaan työmarkkinajohtaja Anne Somer. Neuvotteluihin osallistuvat myös ammattiliitot JHL ja Pro.
OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen on yksi Jukon yliopistosopimuksen pääneuvottelijoista. Harjoittelukoulujen sopimusmääräyksistä Tanskanen ja OAJ:n neuvottelupäällikkö Eila Urpilainen neuvottelevat suoraan Sivistan kanssa.
Esimerkiksi yleiskorotusten suuruus ja sopimusten voimassaolo ovat yhteisiä elementtejä kaikille yliopistojen henkilöstöryhmille. Sopimusten allekirjoituspöytäkirjoissa sovitaan esimerkiksi työryhmistä ja luottamusmiesten palkkioiden korotuksista.
Palkkausjärjestelmä ja urapolku kannustaviksi
Hanna Tanskasen mukaan yliopistojen nykyinen palkkausjärjestelmä koetaan kankeaksi, eikä sen tuomia mahdollisuuksia osata käyttää hyväksi.
OAJ:n ja YLL:n kyselyn tulokset tukevat Tanskasen näkemystä. Palkkausjärjestelmä ei tunnista riittävästi opetuksessa kehittymistä eikä ansioitumista opetustehtävissä. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, ettei opetustehtävissä ansioitumalla voi edetä yliopistouralla ja palkkauksessa.
Kyselyssä nousi esiin myös huoli henkilöstömäärän riittävyydestä. Etenkin yliopistonlehtorit arvioivat, että työtä on liikaa ja tutkimukselle jää liian vähän aikaa.
Vuotuinen työaika yliopistoissa on 1 624 tuntia. Opetushenkilöstön työtä rajaavat opetustuntikatot.
– Riittävä henkilöstömäärä nousi kolmanneksi toiveeksi selkeämpien urapolkujen ja palkitsevamman palkkakehityksen rinnalla, Tanskanen kertoo.
Työryhmä ratkoi määräaikaisuuksia
Nyt päättymässä olevassa sopimuksessa perustettiin useita työryhmiä käsittelemään sopimusalan kysymyksiä. Ryhmistä yksi käsitteli määräaikaisuuksia, joita yliopistoissa on huomattavasti enemmän kuin muulla opetusalalla. Työryhmä uudisti määräaikaisten työsuhteiden käyttöön liittyvän ohjeistuksen.
Yksi työryhmä haki yhteisiä työhyvinvointia edistäviä käytänteitä.
Työaika- ja vuosilomatyöryhmässä tarkasteltiin näitä koskevia sopimusmääräyksiä, jotta ne vastaisivat muuttunutta lainsäädäntöä.
Viime kierroksella lakkoiltiin päivä
Edellisten neuvottelujen jumiuduttua keväällä 2018 Helsingin yliopisto oli päivän lakossa, ja lakot olisivat vähitellen laajentuneet muihinkin yliopistoihin.
Sopimukset syntyivät vasta valtakunnansovittelijan toisesta esityksestä Sivistystyönantajien hylättyä ensimmäisen sovintoesityksen.
Sivista toivoo talouden ymmärrystä
Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen osallistui OAJ:n työmarkkinakeskusteluun Educa-messuilla tammikuun lopulla. Yleisökeskustelun ulkopuolella häneltä kysyttiin, mitkä ovat Sivistystyönantajan tärkeimmät tavoitteet pian alkavissa yliopistojen neuvotteluissa.
– Yksityiskohtaisia tavoitteita en lähde tässä yhteydessä esittämään, mutta kaksi asiaa voin mainita. Ensinnäkin palkkaratkaisussa pitää huomioida yliopistojen taloudellinen tilanne. Toisekseen paikallista sopimista pitäisi edistää, Hassinen muotoili.