Oppilas raivostuu ja uhkaa tulla päälle – mitä teen?
Väkivaltatilanteet tulevat yleensä yllättäen, ja niistä selviää paremmin, jos koulussa on valmistauduttu porukalla uhkaavan käytöksen taltuttamiseen.
OAJ:n syksyllä julkaistavan työolobarometrin reilusta tuhannesta vastaajasta kymmenen prosenttia oli kokenut väkivaltaa työssään viimeisen vuoden aikana. Väkivallan kohteeksi joutuvat useimmin erityisopettajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja esiopettajat. Lapset ja oppilaat aiheuttavat suurimman osan väkivallasta.
Liian monelle opettajalle uhkatilanteet tuntuvat tulevan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Työpaikan yhteiset menettelytavat väkivaltatilanteissa toimimiseen löytyvät 66 prosentilta vastanneista. Vain noin neljäsosa oli saanut koulutusta häirintä- ja konfliktitilanteiden kohtaamiseen kahden viime vuoden aikana.
Ilman koulutusta turvallisuus on jäsentymätön möhkäle, josta ei oikein saa kiinni.
Turvallisuuskouluttaja Henri Rikanderin mielestä koulutus on ponnahduslauta, jonka kautta pääsee asioihin sisälle.
– Ilman koulutusta turvallisuus on jäsentymätön möhkäle, josta ei oikein saa kiinni, sanoo Rikander, joka toimii Opetushallituksen Turvallisuus kuuluu kaikille -hankkeen projektipäällikkönä.
Hanke tarjoaa opettajille maksuttomia koulutuksia tämän ja ensi vuoden aikana.
Omissa koulutuksissaan Rikander haluaa lähteä siitä, että osallistujat tunnistavat oman työympäristönsä riskejä ja etsivät niihin ratkaisuja.
– Jotkut opettajat ovat kertoneet, että heidän oppilaitoksensa turvallisuussuunnitelma tuntuu olevan pelkkiä papereita kansiossa, eikä sen sisältämiä asioita ole koskaan harjoiteltu käytännössä.
Rikander vertaa työpaikan turvallisuustilannetta jäävuoreen, jossa pinnalla näkyvät vain äärimmäiset tapaukset.
– Turvallisuus tarkoittaa muutakin kuin ulkoisen uhkan torjumista. Tavoitteena on luoda sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä oppimis- ja työympäristö. Sen luomisessa johdolla on iso merkitys.
Uhka- ja väkivaltatilanteet tuntuvat ilmaantuvan yhtäkkiä, mutta todellisuudessa jonkun oppilaan kasvava pahoinvointi tai muut ennusmerkit ovat nähtävissä 80–90 prosentissa tapauksista.
– Kaikki oppilaat ja opettajat pitää koulia kertomaan pienistäkin turvallisuutta vaarantavista tapauksista, jotta tilanteiden eskaloitumista voidaan välttää, Rikander sanoo.
Hänen mukaansa turvallisuushavainnosta kertoneen pitäisi myös saada vastaus siihen, miten tilanne on käsitelty ja millaisiin toimenpiteisiin se on johtanut.
Jos nimetään joku opettaja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavaksi henkilöksi, hänelle pitää antaa aikaa tehdä asiat hyvin ja mahdollisuus kouluttautua. Rikander harmittelee, että monin paikoin resurssit on vedetty niin tiukille, että opettajilla ei ole aikaa osallistua koulutuksiin, vaikka halua olisi.
Monet opettajat ovat viime vuosina hakeutuneet koulutuksiin, joissa harjoitellaan valmiuksia kohdata haastavia asiakastilanteita ja esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvän oppilaan kohtaamista.
– Tällaiset koulutukset vahvistavat varmasti itseluottamusta ja uskallusta mennä väliin, kunhan opitut keinot eivät siirry perustehtävään sellaisina, että tilanne menee ylireagoimiseksi, kommentoi Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Jani Siirilä, joka on täydennyskouluttanut useita vuosia esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöä oppilaitosturvallisuuteen liittyvistä teemoista.
Koulutuksissaan Siirilä soveltaa Savonia-ammattikorkeakoulussa kehitettyä Avekki-mallia, jonka tavoitteena on ratkaista hankalat tilanteet hallitusti, kivuttomasti ja asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen.
– Kysymys on siitä, millaista kulttuuria haluamme oppilaitoksiin tuoda. Me teemme myös itsesuojelun harjoitteita. En kuitenkaan opeta voimankäyttöä, koska opettajilla ei ole voimankäytön oikeutta. Sitä paitsi jos opettaja tarttuu käsipuolesta vihaista oppilasta liian rajusti, se vain lisää aggressiota.
Avain on vuorovaikutustaitojen harjoittelussa.
Siirilän mukaan 80–90 prosenttia uhkaavista tilanteista on ennakoitavissa ja selvitettävissä niin, että tilanne ei johda väkivaltaan. Avain on vuorovaikutustaitojen harjoittelussa.
– Uskon, että keskimäärin opettajien vuorovaikutusosaaminen on niin hyvää, että he pystyvät purkamaan ja rauhoittamaan tilanteita taitavasti, Siirilä sanoo.
Tärkeintä on säilyttää ammatillisuus.
– Jos toinen huutaa ja haukkuu, ei pidä mennä samalle tasolle. Silloin parasta on mahdollisimman vähäeleinen käytös ja selkeät, pilkotut ohjeet.
Jokainen oppilaitos tarvitsee myös selkeät toimintamallit turvallisuutta uhkaavien tilanteiden varalle ennaltaehkäisystä jälkiselvittelyyn asti.
– Pitää myös varmistua siitä, että kaikki tuntevat nämä mallit ja niihin on sitouduttu, Siirilä korostaa.
Näin rauhoitat raivokkaan
- Pidä äänesi rauhallisena ja matalana.
- Asetu aktiivisesti oppilaan tilanteeseen ja kokemukseen kuuntelemalla häntä.
- Toista kuulemasi omin sanoin ja kysy, oletko ymmärtänyt oikein.
- Kysele ja rohkaise puhumaan.
- Kerro selkeästi omat aikomuksesi ja toiveesi.
- Käytä yksinkertaisia ilmaisuja.
- Puhuttele uhkaajaa nimeltä, jos mahdollista.
- Pyri säilyttämään katsekontakti mutta älä tuijota.
Lähde: Avekki-mallin koulutusmatediaali, Savonia-ammattikorkeakoulu
Eleiden voimaa
On tutkittu, että tunnepitoisen tilanteen vuorovaikutuksessa sanat painavat vain 7 prosenttia. Sanattoman viestinnän merkitys on 55 prosenttia. 38 prosentin vaikutus on äänen ominaisuuksilla eli tavalla, jolla sanat sanotaan.