Vuoden oppilaitos tahkoaa hyvinvointia koko Kalajokilaaksoon

Ylivieskan seudun kansalaisopisto on koko kylän olohuone. OAJ valitsi sen vuoden oppilaitokseksi.

Pohjois-Pohjanmaan lounaisesta kolkassa teatterin lavalla, kangaspuiden paukkeessa ja mieskuoron riveissä tahkotaan hyvinvointia, joka säteilee koko Kalajokilaaksoon. Ylivieskan seudun kansalaisopistoon saavat tulla kaikki halukkaat iästä, pohjakoulutuksesta ja varallisuudesta riippumatta.

Toukokuun alussa Elämystalo Artterissa valmistaudutaan Lumikuningatar ja Gerda -näytelmän ensi-iltaan. Näyttämö ja lämpiökin on puettu talviseen asuun. Kaupunki on kunnostanut hulppean teollisuushallin opiston käyttöön. Siellä on ammattimaiset mitat täyttävä teatteri ja valoisat luokat kädentaitoja varten.

Opiston teatteriryhmä Yty-nuoret tekee improvisaatioharjoituksia. Illan pääsylipuista puolet on myyty ennakkoon.

Ohjaaja Matti Juntunen kertoo, että teatterissa jokainen pääsee leikkimään ja hulluttelemaan sellaisena kuin on. Hienot tilat houkuttelevat erityisesti nuoria mukaan.

 

Apulaisrehtori Seija Pulli-Marjakangas istahtaa teatterin katsomoon. Hän on iloisen yllättynyt OAJ:n opistolle myöntämästä Vuoden oppilaitos -tunnustuksesta.

− Kansalaisopistot ovat merkittäviä paikalliskulttuurin tuottajia ja ylläpitäjiä. Täällä ihmiset voivat opiskella ja harrastaa eri asioita pitkäjänteisesti ja tutustua toisiinsa, Pulli-Marjakangas sanoo.

Tuore tutkimus todistaa samaa. Kansalaisopistojen opiskelijat käyttävät vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin väestö keskimäärin. Kansalaisopistot vahvistavat opiskelijoiden identiteettiä, osaamista ja sosiaalisia verkostoja.

Viime syksynä Ylivieskan opisto kysyi opiskelijoiltaan, paljonko harrastus oli lisännyt henkistä hyvinvointia. Yli viidensadan vastauksen keskiarvoksi tuli 4,37 asteikolla 1–5.

− Muistanpa eräänkin oppilaan sanoneen, että olisi pitänyt mennä terveyskeskukseen, kun kolottaa lonkkaa, mutta ei malttanut, kun oli opiston tunnit. Tunnin päätteeksi lonkkakipu oli poissa ja opiskelija ihmetteli itsekin, että miten tässä näin kävi, Pulli-Marjakangas kertoo.

Teatterin puhuhuoneessa on lupa hullutella.

Yli 3 500:aa opiskelijaa vuodessa palveleva Ylivieskan kansalaisopisto on koko kylän olohuone, joka helpottaa kotoutumista niin paikkakuntaa vaihtaneille suomalaisille kuin Sievin kenkätehtaalle tulleille maahanmuuttajille.

− Opisto tuo opiskelumahdollisuuden kaikille. Jokaiselle löytyy jotakin, ja jos jotakin puuttuu, otamme mielellämme kurssitoiveita vastaan.

Rahan puutekaan ei estä harrastamista. Opetushallituksen myöntämän opintosetelin avulla työttömille voitiin tarjota 60 euron kausikortti, jolla he saivat osallistua lukuvuoden aikana niin monelle kurssille kuin intoa piisasi. Yksittäisille kursseille työttömät ja päätoimiset opiskelijat saivat osallistua puoleen hintaan.

 

Ylivieskan seudun kansalaisopisto on puskenut harrastustoimintaa asukkaidensa tarpeiden ja toiveiden mukaan jo yli puoli vuosisataa. Tänä keväänä kurssitarjottimella oli muun muassa luovaa kirjoittamista, kielikahviloita, ruuanlaittoa, sisustusta, kierrätystä, kuoroa, teatteria, sukututkimusta ja äijäjoogaa.

Ylivieskan, Sievin ja Alavieskan kuntien päättäjät olivat kaukaa viisaita, kun perustivat yhteisen alueopiston, jonka menot jaetaan kaikkein kolmen kunnan kesken.

Tänään kansalaisopistolla on toistasataa toimijaa, joiden kanssa se tekee tiivistä yhteistyötä. Järjestöjen, kylätoimikuntien ja hallintokuntien kanssa järjestetään yhteisiä koulutuksia, luentoja ja tapahtumia.

Esimerkiksi paikallisen reumayhdistyksen kanssa opisto on pitänyt luennon tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Liikenneturvan kanssa järjestetään ikääntyneille suunnattuja liikenteeseen liittyviä tapahtumia ja Koko kaupunki kasvattaa -työryhmässä kasvatusaiheisia luentoja lasten vanhemmille.

− Näin laajennamme omaa osaamistamme, tiedämme mitä ajassa liikkuu, saamme lisää kuulijoita, markkinointiapua, taloudellista tehokkuutta ja näkyvyyttä. Sitä paitsi yhdessä tekeminen on kivaa, Pulli-Marjakangas sanoo.

Yhteisöllisyys on Matti Juntusen ja Seija Pulli-Marjakankaan mielestä kansalaisopiston voimavara. Paikkakunnan uudet asukkaat löytävät täältä usein ensimmäiset ystävänsä.

Seudun muiden kansalaisopistojen eli Meripohjolan opistopiirin kanssa Ylivieskan opisto tekee yhteistä digiloikkaa. Aiemmassa hankkeessa valmistuivat yhteistyönä taiteen perusopetukseen uudet opetussuunnitelmat.

Ylivieskan seudun musiikkiopisto ja Tanssiopisto Uusikuu tarjoavat taiteen perusopintoja omissa aineissaan, kansalaisopisto puolestaan käsityössä ja kuvataiteessa. Seija Pulli-Marjakankaan mielestä on tärkeää, että taiteen perusopetusta tarjotaan kautta Suomen.

Pyrimme käyttämään pelimerkit tehokkaasti ja laadukkaasti.

Rahaa Ylivieskan seudun kansalaisopistolla ei ole koskaan ollut juhlavasti. Menot on mietittävä tarkkaan. Opisto on saanut valtiolta avustusta työttömien, eläkeläisten ja ikäihmisten opintomaksuihin opintosetelityyppisenä avustuksena. Se on tuonut lisää väkeä mukaan toimintaan.

− Meillä on kaupungin päättäjien ja johtavien virkamiesten kanssa jouhevat välit. Jokainen tietää, että kasvavalla kaupungilla rahat ovat tiukalla. Pyrimme käyttämään pelimerkit tehokkaasti ja laadukkaasti, Pulli-Marjakangas sanoo.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asukkaiden omat toiveet ovat etusijalla, kun mietitään, mihin on varaa ja mihin ei. Kurssitoiveita kerätään sivukyliä myöten, tinaharkot lasketaan tarkasti ja jaetaan sitten kolmen kunnan kesken.

Opettajillakin on oltava tuntosarvet pystyssä. Heidän on nähtävä, mitä ilmiöitä ajassa liikkuu ja tartuttava niihin ajoissa. Kierrätys, kestävä kehitys ja villiyrtit ovat nyt muodissa ja vetävät paljon väkeä.

− Opettajiltamme vaaditaan erinomaisia vuorovaikutustaitoja, koska muuten oppilaat äänestävät jaloillaan. Tärkeintä on, että opitaan ilolla ja kannustetaan opiskelijoita.

Vuoden oppilaitos 2019

  • OAJ valitsee vuosittain Vuoden koulun, oppilaitoksen tai päiväkodin. Tunnustuksen saa yksikkö, jonka toiminta on esimerkillistä ja jossa viihtyvät sekä opettajat että oppilaat, opiskelijat tai päiväkodin lapset.
  • Ehdotuksia voivat esittää OAJ:n valtakunnalliset piirit, opettajien ammattiyhdistykset sekä yksittäiset päiväkodit, koulut ja oppilaitokset.