Joko sähköisten julkaisujen arvonlisäveron keventyminen näkyy digitaalisten oppimateriaalien myynnissä?
On vaikea sanoa, näkyykö arvonlisäveron lasku suoraan digimateriaaleihin siirtymisen kasvuna. Sanoisin, että muutos helpottaa ja vauhdittaa sähköisten materiaalien valintaa.
Tällä hetkellä myymistämme oppimateriaaleista noin neljännes on sähköisiä, mihin on tultu muutamassa vuodessa lähes nollasta. Tänä vuonna sähköisiä materiaaleja myydään jälleen enemmän kuin aiemmin.
Kuka veronalennuksesta hyötyi: tekijä, kustantaja vai kuluttaja eli opiskelija?
Ilman muuta kuluttaja. Muille osapuolille suoraa hyötyä ei oikeastaan ollutkaan, kun veronalennus siirtyi suoraan kuluttajahintaan.
Kielten digimateriaalit ovat suosituimpia.
Miten digitaalisten oppimateriaalien käyttö on kehittynyt Suomessa?
Lukioissa digitalisaation pääasiallinen ajuri on ollut sähköinen ylioppilaskoe. Käyttö vaihtelee oppiaineittain.
Kielten digimateriaalit ovat suosituimpia. Niissä äänen ja videoiden avulla tuodaan autenttisia kielenkäyttötilanteita opiskelijoiden saataville.
Reaaliaineissa digimateriaaleja käytetään tällä hetkellä vähemmän, joskin digikirjan kuuntelumahdollisuus avaa uusia mahdollisuuksia tiedon omaksumiseen.
Mitä vaihtoehtoja lukiolaisella on oppimateriaalien hankinnassa?
Hän voi valita käyttämänsä materiaalin painetun kirjan lisäksi joko pitkänä 48 kuukauden tai lyhyenä 6 kuukauden käyttöoikeutena.
Lyhyt lisenssi, jota lukiolaiset toivoivat vaihtoehdoksi, valitaan yleensä silloin, jos opiskelija ei esimerkiksi aio kirjoittaa ainetta ylioppilastutkinnossa.
Miten toisen asteen maksuttomuus vaikuttaisi oppimateriaalien hankintaan?
Kunnat todennäköisesti hankkisivat materiaalit peruskouluhankintojen tavoin. Tällöin lukiokirjat jäävät kirjakaupoista pois, mikä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi pienillä paikkakunnilla on tulevaisuudessa yhä vähemmän kirjakauppoja.