”Säilyykö akateeminen vapaus Suomessa myös tulevaisuudessa?
Tämä huoli on noussut esiin OAJ:n korkeakoulutyöryhmän keskusteluissa. Porukkamme on tänä vuonna pohtinut, millainen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuus voisi olla parin vuosikymmenen päästä.
Miksi näitä mietimme? Opetus- ja kulttuuriministeriö hahmottelee parhaillaan seuraavaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota. Siinä korkeakouluyhteisö, OAJ ja muut sidosryhmät luovat pitkän aikavälin suuntaviivoja korkeakoulutukseen ja tutkimukseen.
OAJ lähti tekemään omaa korkeakouluvisiotaan ennen kuin ministeriö ehti oman työnsä kanssa edes alkumetreille.
Edellinen ministeriön visio julkaistiin vuonna 2017. Sen näkymän piti kantaa vuoteen 2030 saakka.
Oikeastaan se, että visiotyötä jatketaan jo tässä vaiheessa kertoo samojen asioiden olevan edelleen pöydällä.
Tavoitteet eivät etene, koska rahaa niiden toteuttamiseksi ei ole riittävästi.
Rahoitusta on leikattu rankasti. Vuosina 2015–2022 korkeakoulujen opiskelijakohtaiset menot laskivat Suomessa 14 prosenttia. Samaan aikaan muissa OECD-maissa ne kasvoivat keskimäärin 9 prosenttia.
Suomen talouden kasvu vaatii korkeakoulutettuja osaajia. Samalla on huolehdittava opetuksen laadusta. Emme voi lähteä madaltamaan laatua.
Vuoden 2030 visiossa esitettiin tavoitteeksi, että neljä prosenttia bkt:stä käytettäisiin tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Suomessa näytetään hitaasti pääsevän kohti tätä tavoitetta. Mutta esimerkiksi koulutuksen laatuun ja korkeakoulutettujen määrään liittyvät tavoitteet eivät ole toteutuneet.
Vuoden 2030 vision keskeisiä tavoitteita oli, että yli puolet suomalaista nuorista saataisiin suorittamaan korkeakoulututkinto. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu.
Suomessa vain 39 prosentilla 25–34-vuotiaista on korkeakoulututkinto, kun OECD-maiden keskiarvo on lähes 48 prosenttia.
Itseasiassa koulutustaso on noussut maailmanlaajuisesti. Kehittyneissä ja kehittyvissä maissa investoidaan vahvasti koulutukseen, koska osaaminen on keskeinen tekijä tuottavuuden kasvussa ja teknologisen kehityksen hyödyntämisessä.
Aiemmin akateemista vapautta ei ole tarvinnut kyseenalaistaa. Nyt se on kuitenkin noussut OAJ:n visiotyöryhmän keskusteluissa esiin.
Akateemisen vapauden luulisi läntisissä demokratioissa olevan ihan itsestäänselvyys. Mutta tiedämme tieteen vapauden tilanteen Yhdysvalloissa. Ääri-ilmiöillä on taipumus levitä, ja siksi olemme omassa visiossamme nostaneet esiin tieteen vapauden tärkeyttä.
Myös tieteen riippumattomuus on tänä päivänä vaarassa. Mikään ulkopuolinen taho ei saa vaikuttaa tutkimuksen aiheisiin, sisältöihin ja lopputuloksiin.
Minulle on tärkeää, että kansainvälisyys on esillä OAJ:n korkeakouluvisiossa. Me tarvitsemme työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Meidän pitää myös linjata niitä keinoja, jolla sitä saadaan toteutettua.
Mistä on kyse?
Opetus- ja kulttuuriministeriössä tehdään vuoteen 2040 kurkottavaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota. OAJ:n vaikuttaa omalla visiotyöllään korkeakoulutuksen tulevaisuuteen.