Suomi on tunnetusti tasa-arvon mallimaa, kertovat aika ajoin julkaistavat globaalit tasa-arvoindeksit. Silti aina jossakin henkilöstöhallinnossa unohdetaan, että naisen raskaaksi tuleminen ei tarkoita sitä, että hänet voi vaihtaa toiseen työntekijään.
Myös määräaikaiset työsuhteet avaavat joillekin työnantajille sopimuspelikentän, jossa luovuuden puuskat ylittävät lain ja säännösten rajat.
Iso tilasto ei sekään armahda. Mallimaassamme samapalkkaisuus on kirjattu lakiin, mutta siitä huolimatta naisen palkkaeuro on yhä noin 84 senttiä.
Paljon saattaa jäädä pinnan alle, mutta opetusalalla suurin osa syrjintäepäilyistä liittyy kahteen teemaan: määräaikaisiin työsuhteisiin ja lapsen saamiseen.
– Raskaus- ja perhevapaasyrjintätapaukset ovat yleisimpiä. Tämä koskee myös opetusalaa, josta saamme yhteydenottoja työntekijöiltä aina varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Lisäksi opettajille on leimallista, että osaa heistä roikotetaan sijaisuuksissa. Määräaikaisuuksissa opettajat joutuvat pohtimaan, tuleeko uutta pätkää perään vai ei, ja miksi, sanoo tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.
Myös OAJ saa tasa-arvoaiheista edelleen runsaasti yhteydenottoja, sanoo järjestön lakimies Janniina Heinonen.
– Esimiesasemassa olevat tuntevat tyypillisesti hyvin työsopimuslainsäädännön, mutta aivan kaikille työnantajille ei ole yhtä selvää, että tasa-arvolaki on erillinen lakinsa. Esimerkiksi määräaikaisuuksista säädetään tasa-arvolaissa työsopimuslakeja tarkemmin, Heinonen sanoo.
Pelkästään perhevapaaseen tai raskauteen liittyvistä syrjintäepäilyistä kysytään OAJ:stä viikoittain, arvioi Heinonen. Hänen mukaansa se, että työnantaja kokee naisen raskauden aiheuttavan lähinnä kustannuksia, on niin laaja ongelma, että siihen tarvittaisiin myös suurempi, yhteiskunnallinen muutos.
– Tarvittaisiin sellainen perhevapaauudistus, joka todella muuttaisi työnantajan asenteita. Jos isät käyttäisivät enemmän perhevapaita, yhä laajemmin voitaisiin nähdä, ettei kummankaan vanhemman vapaissa olisi mitään epänormaalia.
Määräaikaisuuksista säädetään tasa-arvolaissa työsopimuslakeja tarkemmin.
Tyypillinen tapaus on vaikkapa kahdeksan vuotta opistossa ensin tuntiopettajana ja sitten päätoimisena opettajana työskennellyt rouva A. Hänen määräaikainen työsopimuksensa oli uusittu aina vuodeksi kerrallaan, mutta hänen tultuaan raskaaksi vuonna 2017 tämä perinne mystisesti päättyikin.
Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilla julkaistuista valtuutetun lausunnoista löytyy myös opettaja B:n tapaus. Vuosia työpaikassaan työskennellyttä työntekijää kohdeltiin palkkauksessa kuin uutta työntekijää tämän palatessa perhevapailtaan.
Tasa-arvovaltuutettu antoi näistäkin tapauksista lausuntonsa, jonka mukaan kummassakin syntyi ”syrjintäolettama”. Se tarkoittaa sitä, että todistustaakka asiassa siirtyy työnantajalle, jonka tulisi esittää toiminnalleen jokin hyväksyttävä syy.
Tasa-arvovaltuutetun lausunnot eivät sinänsä velvoita mihinkään, mutta syyn hyväksyttävyyttä arvioidaan aika ajoin myös käräjäoikeudessa. Silloin tasa-arvovaltuutetun lausuntokin otetaan huomioon.
Tasa-arvotyöllä on opetusalalla kaksoisrooli. Sen lisäksi, että alan henkilöstöä koskevat lakiin perustuvat tasa-arvon pelisäännöt, koulujen ja oppilaitosten vastuulla on edistää tasa-arvoa ja puuttua häirintään koko oppilaitosyhteisössä.
Yksi tasa-arvotyön työkalu, jota lain mukaan on käytettävä, ovat tasa-arvosuunnitelmat. Säännöllisesti tehtävien suunnitelmien tulee esimerkiksi sisältää koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus ja tiedot miesten ja naisten sijoittumisesta eri tehtäviin.
Suunnitelmaan linjataan tarpeellisia tavoitteita ja toimia, joilla edistetään tasa-arvoa. Lisäksi linjausten toteutumista pitää seurata ja niitä pitää arvioida seuraavassa tasa-arvosuunnitelmassa.
Lakisääteisten tasa-arvosuunnitelmien tulisi olla koko henkilöstön yhteinen asia.
– Sitä ei suinkaan voi tehdä esimerkiksi opetusvirastossa henkilöstöpäällikön virkatyönä, Heinonen muistuttaa henkilöstön osallistamisesta suunnitelman laadinnassa.
Tasa-arvovaltuutetun valvontatoimet ovat osoittaneet, että esimerkiksi kunnilla on ollut vaikeuksia suoriutua tasa-arvosuunnitelmien laadinnasta tavalla, jota laki edellyttää.
Esimerkiksi vuonna 2016 tasa-arvovaltuutettu pyysi yhteensä 60 kunnasta tasa-arvosuunnitelmia nähtäväkseen ja arvioitavakseen. Suurin osa kunnista näyttää tuolloin yllättyneen pyynnöstä.
Vain kuudesosa kunnista antoi suunnitelmansa määräaikaan mennessä. Muissa kunnissa alkoi asiakirjan viilaaminen: yhdet ryhtyivät päivittämään ja toiset vasta laatimaan suunnitelmaansa.
Viimeiset kunnat saivat toimitettua lakisääteisen asiakirjansa tasa-arvovaltuutetulle vasta puolitoista vuotta määräajan umpeutumisen jälkeen, ilmenee tasa-arvovaltuutetun vuoden 2018 kertomuksesta eduskunnalle.
– Tavoitteen tulisi olla, että yhdessä henkilöstön kanssa laaditusta tasa-arvosuunnitelmasta siirtyy tavoitteita ja periaatteita muihin henkilöstösuunnitelmiin. Valvonnassa selvisi, että työnantajien käsitys tasa-arvosuunnitelmista on edelleen aika ohut, sanoo aiemmin tasa-arvovaltuutetun toimistossa työskennellyt Heinonen.
Jukka Maarianvaaran mukaan uusi hallitusohjelma on tasa-arvon kannalta rohkaiseva. Tasa-arvo mainitaan hallitusohjelmassa yli 70 kertaa.
– Kyllä hallitusohjelmaan voi olla tyytyväinen. Meidän kertomuksessamme eduskunnalle oli useita suosituksia, jotka tosin ovat yhteisiä kantoja useiden työmarkkina-, nais- sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjärjestöjen kanssa. Valtaosa kertomuksemme suosituksista löysi tiensä hallitusohjelmaan.
Mutta toisaalta, jos naisen euro on 84 senttiä, niin paljonkohan on transihmisen tai muunsukupuolisen euro, kysyy Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen asiantuntija, yliaktuaari Miina Keski-Petäjä kesäkuisessa blogissaan. Hänen mukaansa tilastoitu tieto yhteiskunnasta kätkee alleen tasa-arvoakin koskevia aiheita, joista tietoa ei edes kerätä.
– Yksi täysin ilmiselvä tehtävä hallitukselle olisi translain säätäminen. Transihmisten asema ei ole kovin helppo myöskään opetusalalla, Maarianvaara toteaa.
Maarianvaara sanoo, että hallitusohjelmasta löytyy hyviä raskaus- ja perhevapaasyrjintään sekä palkkaeroihin ja -avoimuuteen liittyviä kirjauksia.
– Lisäksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tulevat pakollisiksi nyt myös varhaiskasvatuksessa.
Epäiletkö tulleesi syrjityksi? Neuvontaa saat tasa-arvovaltuutetun toimistosta numerosta 0295 666 842 sekä luottamusmieheltäsi.