SOOLin uusi puheenjohtaja pahoinvointia torjumassa

Opettajaopiskelijoiden uusi puheenjohtaja Aleksi Vehmassalo haluaa järjestövaikuttajana olla huolehtimassa opettajien hyvistä työolosuhteista.

Ei tullut rokkitähteä eikä musiikkikaupan omistajaa. Ilman suuria suunnitelmia tai akateemista kunnianhimoa lukion suorittanut Aleksi Vehmassalo löysi oman alansa kuuden välivuoden jälkeen.

– Ehdin välivuosien aikana musiikkipiireissä tutustua monenlaisiin ihmisiin ja kohtaloihin. Usein mietin, että jos joku olisi saanut oikeanlaista tukea oikeaan aikaan, moni asia olisi elämässä voinut mennä toisin – paremmin.

Aleksin mukaan tuki on usein tarpeen jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jopa ennen kouluikää. Siksi varhaiskasvatus alkoi tuntua omalta jutulta.

Kolme vuotta sitten Aleksi haki ja pääsi Helsingin yliopistoon lastentarhanopettajakoulutukseen. Helsingin kuvataidelukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Aleksi pohti myös musiikin tai kuvataiteen opettajan koulutusta, mutta aineenopettajuus ei tuntunut omalta. Vaihtoehtona oli myös opiskella sosiaalityöntekijäksi tai psykologiksi.

– Lastentarhanopettajana voin hyödyntää omia vahvuuksiani. Soitan kitaraa ja lapsille uskallan myös laulaa. Pidän kitaraa pianoa toimivampana, sillä voin liikkua sen kanssa lasten keskellä. Lapsia haluan tutustuttaa myös rytmisoittimien maailmaan.

Aleksi Vehmassalo pyrkii viemään SOOLia lähemmäksi opiskelijoita. Tavoitteena on olla oikeasti läsnä kampuksilla.

Kesäkuun alussa Aleksi aloitti Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton puheenjohtajana. Hänen lisäkseen SOOLin uudessa hallituksessa on kolme lastentarhanopettajaopiskelijaa.

Edellinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat tulevia luokanopettajia. Mandaattipaikkoja tai alojen välistä valtataistelua ei opettajaopiskelijoiden keskuudessa ole, ja kaikkien ääni kuuluu.

SOOLin puheenjohtajana Aleksi haluaa viedä liittoa lähemmäksi opiskelijoita ja olla oikeasti läsnä kampuksilla. Edunvalvonnan vahvistamiseksi SOOL valmistelee koulutuspakettia yliopistojen erilaisissa toimielimissä toimiville opiskelija-aktiiveille.

– Emme järjestönä ole itse kaikissa pöydissä mukana, siksi haluamme tavoitteitamme nykyistä vahvemmin esiin yksittäisten edustajien kautta.

Aleksi on kuitenkin huolissaan opiskelija-aktiivien tilanteesta: opiskelijoiden osallistuminen eri toimielimiin on lakisääteistä, mutta yhteiseksi hyväksi toimivan yksittäisen opiskelijan kurssisuoritukset ja opinnot saattavat hidastua tai vaikeutua.

– Järjestötoiminta ei saa kääntyä aktiiveja vastaan.

Kaksivaiheinen tutkinto hankaloittaa yliopistoaktiivien osallistumismahdollisuuksia. Aleksi on ollut yhden kaksivuotiskauden Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa, mutta hän ei voi hakea jatkokaudelle, koska hänellä ei vielä ole paikkaa maisteriohjelmassa.

 

Vaikuttamistyö on Aleksin mielestä paitsi konkreettista edunvalvontaa, myös keino kitkeä pahoinvointia yhteiskunnasta. Hän on havainnut, että eniten tukea ja puolestapuhumista tarvitsevat ovat usein heikoimpia huolehtimaan omasta edunvalvonnastaan.

– Opettajat tekevät todella tärkeää työtä ongelmien ennaltaehkäisyssä. Lapset ja nuoret saavat opettajien johdolla oppia elämänhallintaa ja vastuuta omista tekemisistään. Opettajat myös innostavat ja ohjaavat kiinnostavien asioiden pariin. Siksi haluan, että jokaisella opettajalla on mahdollisimman hyvät olosuhteet tehdä tärkeää työtään.

Opiskelijajärjestölle on tärkeää kaikenlainen tasa-arvo eikä häirintää ja syrjintää suvaita. SOOLilla on yhdenvertaisuusohjelma, ja jatkossa kuhunkin järjestön tapahtumaan nimetään häirintäyhdyshenkilöt, joille voi kertoa, mikäli kokee tai näkee häirintää. Tapauksiin puututaan samantien.

– Kaikilla tulee olla turvallinen olo. Siksi häiritsijä voidaan poistaa paikalta tai jopa keskeyttää tilaisuus, mikäli tilannetta ei saada muuten hallintaan.

SOOL kantaa muutoinkin huolta kaikista opiskelijoista ja tuo siksi muun muassa eduskuntavaalivaikuttamisessa opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä ongelmia esille.

Aleksi Vehmassalo ja SOOL ovat tyytyväisiä uuteen varhaiskasvatuslakiin.

Lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkamäärät kasvavat. SOOL seuraa valppaasti koulutuksen laatua. Korvaavatko massaluennot kontaktiopetuksen? Saadaanko lisää lehtoreita?

– On eri asia pitää tentti 120:lle kuin 180 opiskelijalle. SOOL on huolissaan yliopistonlehtoreitten ja opettajienkouluttajien työhyvinvoinnista.

Aleksi haluaisi pedagogiikan olevan osa opintoja monen vuoden aikana. Näin opettajuuteen kouluttautuminen olisi helpompaa.

– Käsityön- ja kotitalousopettajat saavat opettajakoulutusta koko opintojen ajan, ja heidän opettajaidentiteettinsä ehtii kasvaa. Toisin on niillä aineenopettajilla, jotka suorittavat opettajaopinnot yhtenä vuonna. Tulevilla aineenopettajilla pitäisi olla enemmän oman aineen didaktiikan opintoja, samoin mahdollisuuksia tehdä opinnäytetyö oman alan opettajuudesta.

 

Aleksi suree sitä, ettei koulutuksen mallimaa Suomi panosta opettajankoulutukseen niin paljon kuin pitäisi. Muun muassa siksi hän kannustaa suorittamaan esimerkiksi harjoitteluja ja vaihto-opintoja muualla kuin Suomessa.

– Australia, Ruotsi, Espanja. Esimerkiksi näissä maissa opiskelijatoverini ovat hakeneet perspektiiviä opettajuuteen.

Aleksin mukaan myös nivelvaihe työelämään on tärkeää hoitaa hyvin. SOOL teki edellisten eduskuntavaalien aikaan työtä mentoroinnin vakiinnuttamisen puolesta. SOOL ja OAJ ovat valmistelemassa Suositukset perehdytykselle -asiakirjaa.

– Uuden opettajan ensimmäinen työpäivä ei saa olla sama päivä, jolloin oppilaat aloittavat. Kunnissa perehdytys tulisi saada käytännöksi. Jokaisen opettajan on myös hyvä pohtia, miten voi tukea uutta opettajaa.

Aleksi pitää tärkeänä, että opiskelijat siirtyisivät SOOLista omaan ammattijärjestöönsä ja osallistuisivat myös pedagogisten opettajajärjestöjen työhön.

 

Opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeisiin valitaan jatkossa 60 prosenttia hakijoista ylioppilastutkinnon perusteella. Loput hakevat paikkaa soveltuvuuskokeeseen pääsykokeen ja avoimen väylän kautta.

Aleksi ei pääsisi ylioppilastodistuksellaan soveltuvuuskokeeseen. Hän pohtiikin, miten esimerkiksi kuvataiteen ja musiikin osaaminen voidaan ottaa huomioon.

– Paras ylioppilaskoeaineeni oli filosofia, eikä se tuo paljon pisteitä yliopistovalinnoissa. Tuleeko meille nyt joukko väliinputoajia, jotka eivät ole yo-tutkintoa suorittaessaan tienneet, mistä pisteitä saa?

Vuonna 2015 Aleksin kurssilla Helsingin yliopistossa aloitti 120 lastentarhanopettajaopiskelijaa, heistä 12 miehiä. Miehiä aloittaa vuosittain yleensä muutamia.

– Saan usein etuliitteen mies, ja huomio keskittyy sukupuoleeni eikä pedagogiikkaan. Tasa-arvon ja edunvalvonnan näkökulmasta on kestämätöntä, että sukupuoli nousee näin merkittäväksi, alahan tarvitsee ennen kaikkea raudanlujia kasvatustieteen asiantuntijoita. Miten onnistuisimme kertomaan opintojen sisällöstä, rikkomaan stereotypioita ja kertomaan lukiolaisille, että tämä ei ole vain naisten ala?

Aleksi Vehmassalo

  • SOOLin puheenjohtaja.

  • Lastentarhanopettajaopiskelija Helsingin yliopistossa, 27-vuotias.

  • Harrastaa kitaransoittoa, kuvataiteita ja liikuntaa.

SOOL

  • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto. 7 500 jäsentä. Jäsenmaksu 24 euroa vuodessa.

  • Jäsen saa Opettaja-, Lastentarha- ja Soolibooli-lehdet.

  • Edustajat OAJ:n eri toimikunnissa.

  • Aloitti toimintansa vuonna 1959.

Lue samasta aiheesta