Rytmimajakka tuo bänditreenit kouluihin

Musiikkiharrastus on entistä useamman lapsen ja nuoren ulottuvilla, kun treenit ovat omassa koulussa heti koulupäivän jälkeen.

Yy kaa, yy kaa… Helsinkiläisen Jakomäen peruskoulun musiikkiluokassa ilmoille kajahtaa haparoiden pätkä Paula Vesalan kesähitistä Älä droppaa mun tunnelmaa.

Mukana on piano, kosketinsoittimet ja rummut. Sähkökitara vie.

Kitaran varressa on rytmimusiikki-pedagogiikan grand old man Jussi Saksa, 64.

– Otetaas alusta, Saksa huudahtaa kolmelle treeneihin tulleelle alakoululaiselle.

Tällaiselta näyttää ja kuulostaa Helsingin kaupungin tukeman ja Meri-Helsingin musiikkiopiston sekä Kallion ja Vuosaaren musiikkikoulujen pyörittämän Rytmimajakka-hankkeen arki.

Hanke tarjoaa helsinkiläisille peruskoululaisille musiikin opetusta mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Bänditreenit pidetään kouluissa heti koulupäivän päätteeksi. Liikkeelle lähdetään aivan yhteissoiton alkeista, eikä aiempaa musiikkitaustaa vaadita. Lukukausimaksu on sata euroa. Vähävaraiset voivat saada maksuihin lisätukea kaupungilta.

Nyt hankkeessa on mukana 28 peruskoulua, kolme musiikkiopistoa, 500 lasta, toistakymmentä opettajaa ja 77 bändiä, joista kaksi noin 15-henkisiä big bandejä.

 

Rytmimajakan perusteita alettiin rakentaa Saksan ideoimana kolme vuotta sitten.

– Tämä on jatkoa aiemmalle Lähiöprojektille, jonka bänditoiminnassa oli mukana 300 itähelsinkiläistä lasta. Projekti uhkasi loppua, mutta kaupunki tuli hätiin ja Rytmimajakka sai alkunsa, Saksa kertoo.

Jakomäen peruskoulun rehtori Jane Majanen kiittelee Rytmimajakan mutkattomuutta.

– Lasten on helppo jäädä treeneihin koulupäivän jälkeen. Meidän oppilaamme eivät välttämättä hakeutuisi musiikkiharrastukseen matkojen päähän.

Rytmimajakkaan osallistuneille perheille tehty kysely vahvistaa Majasen havainnon. Moni kertoi, että ilman hanketta musiikkiharrastus olisi jäänyt. Bussilippujen hinnat ovat monille liikaa.

– Perheiden palaute on ollut poikkeuksetta positiivista, Meri-Helsingin musiikkiopiston rehtori Laura Lintula summaa.

 

Jakomäen peruskoululaiset Christiana, Casandra ja Maria ottavat Rytmimajakan treeneissä poikkihuilut esiin.

Rytmimajakan kaltaista toimintaa on muuallakin kuin Helsingissä. Ympäri Suomen musiikkiopistot ovat vieneet monenlaista musiikinopetusta kouluille matalalla kynnyksellä.

– Samantapainen toiminta onnistuu pienelläkin paikkakunnalla, jos vain tahtoa on. Esimerkiksi viikonloppuisin keikkaileva muusikko voisi ottaa vedettäväkseen koululaisten bändikerhon. Monella keikkamuusikolla on pedagogin koulutus, Saksa kannustaa.

Meri-Helsingin musiikkiopistosta eläkkeelle jäänyt Saksa työskenteli Rytmimajakan tuottajana. Hallintotöiden lisäksi hän veti kouluissa lasten bänditoimintaa. Työpäivät venyivät pahimmillaan 12-tuntisiksi.

Tuottajan kontolla on muun muassa majakkaopettajien lukujärjestyksen laatiminen. Työ on melkoista palapeliä, sillä opetusta on eri puolilla Helsinkiä. Tunnit pitää suunnitella niin, ettei opettajalle tule kohtuutonta matkustamista tunnilta toiselle.

Eläkkeelläkään Saksa ei aio jättää Rytmimajakkaa kokonaan.

– Parasta tässä on lasten katse, se into. Treeneissä he saavat valita, mitä soitetaan.

Lasten intoa lisäävät säännölliset keikat. Tavallisesti 5–8-henkiset lasten viihdeorkesterit käyvät vähintään kaksi kertaa lukukaudessa keikalla esimerkiksi nuorisotaloissa tai oman koulun juhlissa.

– Siinä bändiläiset saavat maistaa pientä jännitystä. Miltä tuntuu saada huomiota? Ja miten sen huomion kestää, Saksa selittää.

Orkesterissa oppii myös olemaan ryhmässä ja hyväksymään erilaisia persoonallisuuksia.

 

Jane Majanen uskoo, että musiikki harrastus tukee lapsen itsetunnon kehittymistä.

– Kaikki, mikä vahvistaa itsetuntoa, näkyy myös luokassa ja koulutyössä positiivisesti.

Laura Lintula huomauttaa, että musiikkiharrastuksen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin on myös tutkittu. Vähäinenkin viikoittainen musisointi kohentaa keskittymiskykyä. Samoin se vauhdittaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppimista.

Näyttöä on myös siitä, että taideharrastus voi ehkäistä syrjäytymistä. Taideyliopiston Arts Equal -hanke suosittelee etsivän kulttuurityön lisäämistä. Siinä syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille tarjotaan taidekasvatusta.

 

Usein bänditoiminta antaa kipinän sukeltaa musiikin maailmaan yhä syvemmälle. Moni aloittaa instrumentin opiskelun musiikkiopistossa.

Rytmimajakan tavoitteena on, että vähintään 15 prosenttia mukana olevista lapsista aloittaisi instrumenttiopinnot.

Koulupäiviin ujutettu musiikkiharrastus saa tukea myös tuoreessa hallitusohjelmassa. Sen mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle pitää taata mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä.

– Tämä on hyvin positiivinen kirjaus. Taidekasvatusta pidetään taas tärkeänä, Lintula iloitsee.