Palkka on monen palan summa – Onhan palkkalaskelmasi ajan tasalla?

Opettajan peruspalkka perustuu virka- tai työehtosopimukseen ja on samansuuruinen kaikille samaan palkkausryhmään kuuluville opettajille. Palkkausryhmä määräytyy opettajanimikkeen ja koulutuksen perusteella.

Oman palkkalaskelman tarkistamisessa on riittävästi vaikeuskerrointa, sillä monet lisät ja erilliskorvaukset voivat olla eri työantajilla erinimisiä, erisuuruisia ja erilaisista syistä maksettavia.

Kokonaispalkka voi vaihdella paljon. Erot opettajan kokonaispalkassa voivat olla jopa satoja euroja kuukaudessa samassa päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa tai saman työnantajan eri toimipisteiden välillä. Vastavalmistuneella nuorella opettajalla ei esimerkiksi ole työkokemukseen perustuvia lisiä, eikä yhtään työsuorituksen arviointia ole ehditty tehdä.

Pyramidia muistuttava palapeli kuvaa sekä kunnan että yksityisen opetusalan palkkoja.

– Vaikka työaikajärjestelmissä on eroja päiväkodeissa, yleissivistävissä kouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevien opettajien välillä, palkanmuodostustapa on heillä suhteellisen samanlainen, kertoo työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Laura Nurminen OAJ:stä.

Esimerkiksi kunnan luokanopettajilla palkkausryhmiä eli hinnoittelutunnuksia on viisi erilaista. Varhaiskasvatuksessa puolestaan on ammattinimikekohtaiset hinnoittelukohdat, ja tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävän vaativuuteen.

Valtion palkkausjärjestelmä sen sijaan eroaa täysin pyramidimallista ja perustuu työn vaativuustasoihin ja työsuoritukseen.

Koska lisät voivat olla oleellinen osa kokonaispalkkaa, jokaisen opettajan kannattaa itse olla kunnolla selvillä siitä, mitä kaikkia lisiä omalla työnantajalla on käytössä ja mihin niistä hän itse on oikeutettu.

Esimerkiksi oikeus virka- ja työehtosopimuksen mukaisiin vuosisidonnaisiin lisiin on kaikilla, joilla on riittävästi työkokemusta. Mahdolliset lisätehtävät ja ylitunnit ja niistä joillekin opettajille maksettavat korvaukset muuttuvat usein vuosittain.

– Kaikki lähtee siitä, että opettajan pitää ottaa selvää, mitä sopimusalaa hänen omassa päiväkodissaan, koulussaan tai oppilaitoksessaan noudatetaan. OAJ neuvottelee yhteensä yhdeksän eri vessiä ja tessiä, Nurminen sanoo.

Seuraava askel on sen tarkistaminen, perustuuko palkka oikeaan hinnoittelukohtaan ja onko koulutus tai tehtävän vaativuus otettu huomioon palkan määrittelyssä.

– Sitten on otettava selvää, onko palkassa huomioitu muut lisät oikein. Kuinka monta kokemuslisää on kertynyt, onko työsuorituksen arvioinnista myönnetty henkilökohtaista lisää, tai onko tehtävän vaativuus huomioitu erillisenä lisänä. Lopuksi kannattaa tietysti vielä tarkistaa, että oikeat tiedot ovat siirtyneet palkanmaksuun asti.

Jokaisella on oikeus tarkistaa, että palkanmaksuperusteena toimivassa asiakirjassa, esimerkiksi opettajatietolomakkeessa, on oikeat tiedot.

Lukuvuoden alussa palkanmaksuun lähetettävä lomake kulkee aina oman esimiehen kautta, joten hän ja luottamusmies osaavat kertoa oppilaitoksessa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä. Mahdollisista virheistä ja puutteista kannattaa ensin puhua esimiehen kanssa, ja luottamusmies voi aina tarvittaessa auttaa oikaisuissa.

Vaikka lisät vaihtelevat eri työnantajilla, usein esimerkiksi nivelvaiheen opetustyö on arvioitu vaativaksi. Myös vaikkapa erityisopetus ja johtamis- tai erilaiset muut vastuutehtävät voivat lisätä työn vaativuutta.

Selkeä lisävaikeus palkkalaskelman tulkintaan tulee siitä, että monilla työantajilla on oma palkanlaskentaohjelmansa, joissa kaikissa on erilaiset koodistot. Palkanmaksuperusteiden tulkinta voi olla varsin vaikeaa.

Laura Nurminen kehottaakin opettajia osallistumaan esimerkiksi omien paikallisyhdistysten järjestämille palkkakursseille tai palkantarkistusiltamiin.

Oma luottamusmies on paras asiantuntija auttamaan, jos yksittäisen opettajan palkassa on epäselvyyttä.

OAJ kouluttaa luottamusmiehiä paikallisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä. Jos yksittäisen opettajan palkassa on epäselvyyttä, oma luottamusmies on paras asiantuntija auttamaan tilanteessa.

– Paikalliset palkkausjärjestelmät ovat muotoutuneet vuosien kuluessa monissa eri neuvotteluissa. Siksi vain paikalliset luottamusmiehet tietävät yksityiskohdista, Nurminen sanoo.

Työantajalla on puolestaan vastuu siitä, että palkkausjärjestelmästä saa selvää. Järjestelmästä pitäisi aina olla kirjallinen kuvaus. Työnantajalla on myös velvollisuus kouluttaa esimiehet hallitsemaan paikallisen palkkausjärjestelmän salat.

Opettajan saamassa palkkalaskelmassa pitää olla sellaiset tiedot, että hänen on edes teoriassa mahdollista tarkistaa palkka ja sen maksuperusteet.

– Sellaisiakin palkkakuitteja olen nähnyt, joissa ei ole määritelty peruspalkkaa eikä hinnoittelutunnuksen koodia löydy. Silloin laskelmasta ei pysty tarkistamaan, onko edes sopimuksen määrittelemä peruspalkka oikein, Laura Nurminen sanoo.