Pistä silmät kiinni ja tunnustele hetki niskaasi. Huomaatko jännitystä, kiristäviä lihaksia? Tuntuuko, että pieni venyttely tekisi hyvää? Tekeekö mieli painaa leuka rintaan ja antaa pään painua alas?
Kehon kautta tajuntaamme voi tulla asioita, jotka eivät ole vielä kielellisiä. Tajuntaan nousseita asioita taas on mahdollista sanoittaa.
Näin kirjoittaa tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila artikkelissaan Kehollinen tieto ajattelun ja oppimisen perustana.
Anttilan kuvaamasta ilmiöstä on kyse esimerkiksi silloin, kun kireitä hartioita tunnustellessaan huomaakin olevansa vihainen, surullinen tai stressaantunut.
Oman kehon viestien ymmärtäminen auttaa vuorovaikutustyössä, jota rehtorit, opettajat ja tiiminvetäjät tekevät. Keholla voi esimerkiksi luoda rauhaa luokkaan ja palavereihin.
Työyhteisössä kehon rauhoittamisen taidot tukevat kulttuuria, jossa vaikeitakin asioita voi nostaa pöydälle, koska kenenkään ei tarvitse pelätä, miten kollegat reagoivat.
Paina jalkapohjat alustaa vasten ja vaihda painoa hitaasti puolelta toiselle. Miltä jalkapohjissa tuntuu?
Kun ihminen alkaa kuunnella kehoaan, hän tulee tietoiseksi omista rajoistaan. Silloin monen itsetuntemus ja sitä kautta itsevarmuus kasvavat, kertoo tanssi-liiketerapeutti, sosionomi Kaisa Selin.
Selin on nähnyt muutoksen koulutuksissa, joita hän on pitänyt erityisesti sosiaali- ja terveysalan, mutta myös opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisille.
Koulutettavat kertovat usein, että töistä on vaikea päästää irti. Joskus päivän aikana tapahtuneet kohtaamiset jäävät voimakkaasti kehoon ja mieleen, samoin käy stressille. Työpäivästä irtautuminen voi olla vaikeaa myös siksi, että omalla työllä on merkitys toisille ihmisille.
Aluksi Selin lähtee tunnustelemaan osallistujien kanssa, miltä kehossa tuntuu ja millaista liikettä keho tarvitsee.
– Keho voi tuntua esimerkiksi jäykältä ja kireältä. Kun sitä lähtee pehmentämään, saattaa tulla ajatus, että suoritan aika paljon, eikä minulla oikeastaan ole tilaa itselleni.
Hengitä rauhassa sisään, hiukan pidempi hengitys ulos. Hengitä rauhassa sisään, ja hiukan pidempi hengitys ulos.
Kireys, hermostuneisuus ja ylivireys voivat tarttua huomaamattakin ihmisestä toiseen.
Ilmiön hermostollisena mekanismina toimivat aivojen peilautumisjärjestelmät, jotka projisoivat näkemämme liikkeet suoraan omaan liikejärjestelmäämme.
Oman kehon reaktioiden tunnistaminen auttaa vetämään rajaa sen välille, millaisen tunnelman toinen tuo vuorovaikutustilanteeseen ja mitä itse kantaa mukanaan. Kun oppii tiedostamaan, miltä omassa kehossa tuntuu, voi etsiä rauhoittumiskeinoja.
Selinin mukaan hengityksen huomioiminen on hyvä keino sekä kehotietoisuuden kasvattamiseen että hermoston rauhoittamiseen. Pitkä uloshengitys rauhoittaa hermostoa.
Vaikean kohtaamisen jälkeen Selin neuvoo pysähtymään ja kuuntelemaan kehon reaktioita.
Tieto siitä, miten vuorovaikutus vaikuttaa meihin, auttaa päästämään irti hankalista hetkistä. Irtioton voi tehdä liikuttelemalla itseään esimerkiksi kevyesti ravistellen.
Irtioton voi tehdä liikuttelemalla itseään esimerkiksi kevyesti ravistellen.
Kehon avulla vuorovaikutustilanteisiin voi myös luoda rauhallista ja avointa ilmapiiriä. Esihenkilö, joka osaa rauhoittaa hermostoaan, voi tuntua turvalliselta lähestyä vaikka käsiteltävä asia olisikin vaikea.
Lapsilla hermoston ylivireys vaikuttaa oppimiseen, Selin muistuttaa.
– Opettaja voi vaikuttaa omalla rauhallisella läsnäolollaan siihen, että oppilas kokee olonsa turvalliseksi ja pystyy sitä kautta keskittymään paremmin.
Yksi Selinin koulutuksessa ollut opettaja alkoi tehdä kehotietoisuusharjoitteita oppilaidensa kanssa. Se paransi luokan työrauhaa.
Selin mukaan harjoitteiden ohjaaminen lapsille oli mahdollista, koska opettaja oli ensin itse kokeillut niitä ja tiesi, miten ne vaikuttavat.
Kuuntele kävellessä, miltä kehossa tuntuu, miten paino siirtyy jalalta toiselle. Hidasta kävelyä, tunnustele kehosi ääriviivoja.
Selin on huomannut koulutuksissa, että samalla kun yhteys omaan kehoon kasvaa, kasvaa myös rohkeus lähteä viemään eteenpäin itselle tärkeitä asioita. Osallistujien uskallus olla rehellisiä sekä itselleen että toisille kasvaa.
– Kehoyhteyden vahvistuminen vahvistaa intuitiota, ymmärrystä siitä, mikä tuntuu itselle oikealta tavalta toimia.
Jos työssä ei ole mahdollista vaikuttaa arvokkaiksi tuntemiinsa asioihin, yhteys kehoon auttaa lievittämään eettistä stressiä.
Kun hermosto rauhoittuu, on helpompi hyväksyä, että on itse riittävä, vaikka olosuhteisiin nähden tuntisi riittämättömyyttä. Silloin voi nähdä omat onnistumisensa ja tarkastella rehellisesti, mihin kaipaa työssään muutosta.
Kursivoidut vinkit on kirjoitettu Kaisa Selinin avulla. Hän puhuu kehotietoisuudesta Educassa 23.1. klo 12.30.