Tavallinen koulunpito. Se on Suomen psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mielestä tärkeintä lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaa työtä koulun arjessa.
Samaa mieltä on OAJ:n koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen. Hän muistuttaa, että oppilaiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa investoimalla kouluun.
Pitkälle päästään, kun perusasiat ovat kunnossa: opetusryhmät riittävän pieniä ja opettajat kelpoisia, oppilaiden oikeus tukeen, opinto-ohjaukseen ja oppilashuollon lakisääteisiin palveluihin toteutuu ja tuki on hyvin resursoitu.
Perusopetukseen OAJ toivoo lisäksi oman luokan tunteja, joissa harjoiteltaisiin suunnitelmallisesti vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä.
– Oman luokan tunnit vaatisivat tuntijaon kasvattamista, Lahtinen huomauttaa.
Tunnetaidoille ja hyvinvoinnin tuelle on tarve. Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan neljäs- ja viidesluokkalaisilla oppilailla oli mielialaan liittyviä ongelmia enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Myös yläkoululaisten sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ahdistuneisuus ja masennusoireet olivat lisääntyneet.
Oppilaat toivovat mielenterveyspalveluiden olevan lähellä heidän päivittäistä arkeaan. Siis mieluiten koulussa.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan, että mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnot ovat osa jokaista koulupäivää. Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen on koulun kaikkien aikuisten vastuulla, ja opettajien tehtäviin kuuluu vaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oppilaan tukeminen.
Koulu siis sekä antaa hyvinvointiin rakennuspalikoita että auttaa oppilaita selviämään ongelmista. Erityisen suuri merkitys koululla on sellaisille lapsille, joilla ei ole perheessä kaikki hyvin tai joilla on oppimisen häiriöitä – eli niille, jotka tarvitsevat eniten tukea.
Oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon, jonka on tarkoitus olla etenkin ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisöä tukevaa. Yksittäisen oppilaan pitää saada tarpeidensa mukaan kouluterveydenhuollon palveluja ja psykologi- ja kuraattoripalveluja.
Suomesta puuttuu satoja koulupsykologeja ja kuraattoreita, koska heille ei ole perustettu virkoja.
Psykologiliitto vaatii, että oppilashuollon resurssit tulisi saada kuntoon jokaisella kouluasteella, jotta koulupsykologit ehtisivät keskittyä yksittäisen oppilaan asioihin.
Annarilla Ahtolan mukaan suositeltu mitoitus on 600−800 oppilasta yhtä psykologia kohden, mutta laadukkaan työn kannalta olisi 500 oppilasta per psykologi vielä parempi.
− Suomesta puuttuu satoja koulupsykologeja ja kuraattoreita, koska heille ei ole perustettu virkoja, Ahtola sanoo.
Tästä syystä psykologeilla on kunnasta riippuen vastuullaan hyvin erisuuruisia oppilasmääriä. Osa psykologeista myös kiertää monessa eri koulussa.
Koski TL:n kunnassa koulupsykologilla on vastuullaan noin 500 oppilasta. Vaikka Koski on pieni maalaiskunta, se on saanut helposti pätevää henkilökuntaa.
Kunnan koulupsykologi Marjaana Leino on ollut tehtävässään jo 16 vuotta. Leino muistuttaa, että kun työntekijät viihtyvät työssään, oppilaatkin voivat paremmin. Koskella kunnan henkilöstöllä on mahdollisuus työnohjaukseen ja koulutukseen.
Henkilökunnan pysyvyys onkin tärkeää, kun tavoitellaan palvelujen pitkäjänteisyyttä. Sivistysjohtaja Mirja Rautavuori-Lehtisen mielestä on myös hyvä, että kunnassa sama henkilö työskentelee oppilashuollossa esiopetuksesta lukioon.
Koskella oppilaat ovat Leinon mukaan sitä mieltä, että koulussa kuunnellaan lapsia, ja heistä ollaan kiinnostuneita.
− Meillä on paljon matalan kynnyksen toimintaa. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn mukaan neljäs- ja viidesluokkalaisista 16 prosenttia oli käynyt koulupsykologin luona, hän kertoo.
Koskella on nyt lisätty koulukuraattorin osa-aikaista työaikaa, ja toiveissa on saada laajennettua tehtävää edelleen.
− Yritämme puuttua asioihin heti ja olemme satsanneet etenkin esiopetukseen ja alakouluun, Rautavuori-Lehtinen sanoo.
Lakisääteisten palveluiden lisäksi hyvinvointia tuetaan kouluissa myös muilla tavoin. Yksi esimerkki uusista käytännöistä on Resetti, jota kehittää Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri yhdessä toimintaan osallistuvien kuntien ja organisaatioiden kanssa.
– Resetti-toiminnalla lasta ja hänen perhettään tuetaan koulussa ja päiväkodissa eli siellä missä arjen tuen tarpeet ilmenevät, ohjaava opettaja Piia Ruutu Valterista kertoo.
Resetti-toiminnassa oireilevien lasten tilannetta ovat jäsentämässä lapsi itse sekä hänelle läheiset aikuiset kotoa ja koulusta. Toiminnassa käytetään yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua sekä positiivisen käytöksen vahvistamista.
Resetti-ryhmiä järjestetään opetuksen ja oppilashuollon sekä koulun ja sosiaalitoimen yhteistyönä.
Lasten ja vanhempien ryhmissä harjoitellaan esimerkiksi koulussa tarvittavia taitoja.
− Olemme saaneet rohkaisevia tuloksia. Lapset ovat rauhoittuneet ja sitoutuneet koulunkäyntiin. Toisaalta opettajat ovat saaneet toimivia välineitä luokkaansa, Ruutu kertoo.
Malli on tällä hetkellä käytössä kahdeksassa kunnassa.
Turun kaupunki puolestaan palkkasi viime keväänä kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään yläkouluissa, lukioissa sekä ammattikouluissa. Rahoitus malliin on saatu hyvinvointitoimialan budjetista.
Sairaanhoitajat purkavat kasvaneita psykiatrisen sairaanhoidon jonoja ja täydentävät koulujen lakisääteistä oppilashuoltoa. Esimerkiksi Syvälahden koulussa psykiatrisen sairaanhoitajan tuki on tarjolla oman koulun tiloissa.
Koulun kuraattorilla on vastuullaan yli 900 ja juuri aloittaneella psykologilla 660 oppilasta.
Turun perusopetuksessa koulupsykologien keskimääräinen oppilasmäärä on alle 764. Kutakin kuraattoria kohden oppilaita on keskimäärin 864, mutta vaihteluväliä on reilun 400:n ja 1 000:n välillä.
Nina Lahtinen muistuttaa kuitenkin lakisääteisen oppilas- ja opiskelijahuollon ensisijaisuudesta.
− Sosiaali- ja terveyshuollon kanssa pitää tehdä yhteistyötä, jos arvioidaan oppilaiden tarvitsevan apua. Tällöin sairaanhoidon henkilökuntaa voi tulla oppilaiden tueksi. OAJ:n mielestä yhteistyö soten kanssa on ok, jos oppilashuolto on arvioinut sen tarpeelliseksi. Opetustoimen rahaa tähän ei kuitenkaan saa käyttää, Lahtinen linjaa.
Hän korostaa, että erityisopettajien, psykologien tai kuraattoreiden työtä ei pidä siirtää muille ammattiryhmille. Työnkuvien pitää olla selkeät.
Rahoituksella pitää varmistaa palvelujen yhdenvertaisuus koko maassa.
Tekeillä olevassa sote-uudistuksessa on pelkona, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut siirrettäisiin sote-maakuntiin. OAJ ja Psykologiliitto vastustavat ajatusta.
Liitot ja yhdeksän muuta toimijaa sanoivat yhteisessä kannanotossa joulukuussa, että oppilas- ja opiskelijahuollon pitää kuulua jatkossakin kunnan tehtäviin. Kunnalle pitää myös osoittaa siihen riittävä rahoitus. Samoilla linjoilla olivat myös yli 20 kaupunkia, jotka tekivät aiheesta oman kannanottonsa.
– Rahoituksella pitää varmistaa palvelutason yhdenvertaisuus koko maassa, Lahtinen sanoo.
Kannanotossa, johon OAJ osallistui, tähdennetään myös, että yksi malli ei toimi kaikkialla. Kunnilla on oltava oikeus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai sopia palveluiden järjestämisestä maakunnan kanssa.
Tutustu Resetin käytäntöihin Educassa pe 24.1.2020 klo 17.