Millä ajalla, missä ja millä välineillä varhaiskasvatuksen opettaja tekee suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviään? Muun muassa tätä pohdittiin OAJ:n ja Touhula-päiväkotiketjun työpajassa Oulussa toukokuussa.
OAJ ja Touhula ovat tiivistäneet yhteistyötään vuodenvaihteesta lähtien. Tarkoitus on ratkoa työelämän ongelmia yhdessä.
OAJ:n yhteyspäällikkö Harri Myllynen totesi Oulussa, että viime syksynä voimaan tullut uusi työaikamääräys vaatii opettajilta selkärankaa.
− Sak-työaika on opettajien oikeus ja velvollisuus, jotta he selviävät tehtävistä, joita heille on asetettu.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa SOSTESissa on päällisin puolin samat soveltamisohjeet sak-työajasta kuin kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa KVTESissa. Molemmissa todetaan, että varhaiskasvatuksen opettajien on käytettävä opetuksen ja kasvatuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen 13 prosenttia työajastaan eli noin viisi tuntia viikossa.
Aina sak-työaikaan ei ole kunnollisia tiloja tai välineitä. Pulma on Myllysen mukaan yleinen niin yksityisissä kuin kunnallisissakin päiväkodeissa.
Oululaiset Touhulan opettajat kertoivat tekevänsä aika ajoin sak-työtään käytävällä tai pyykkihuoneen nurkassa. Joskus syliin oli tuotu kesken päiväunien herännyt itkevä lapsi.
Usein ennalta sovitusta sak-työajasta oli luovuttu, koska siihen oli osunut toisia työtehtäviä eikä muita työntekijöitä haluttu jättää pulaan.
− Sak-työaikaan täytyy suhtautua vakavasti. Se on sopimusmääräys, jota pitää noudattaa, Myllynen muistutti.
Touhulan varhaiskasvatus- ja laatupäällikkö Elina Weckström vahvisti, että työn kehittämiselle pitää nipistää aikaa silloinkin, kun on muita kiireitä.
Jos sak-työaikaa ei voi jostain syystä toteuttaa, se pitää vaihtaa toiseen ajankohtaan. Esimies vastaa siitä, että sak-työaika toteutuu oikein.
Weckström korosti, että suunnitteluun pitää varata tarpeeksi aikaa kerrallaan, jottei esimerkiksi lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tekeminen muutu sirpaleiseksi.
− Se ei varmaan käy kivutta, mutta se on teidän oikeutenne ja laadukkaan työn edellytys, hän rohkaisi opettajia.
Oulun työpajassa kävi ilmi, ettei pedagoginen johtaminen ole aina helppoa varhaiskasvatuksen opettajalle, jolla ei ole muodollista esimiessuhdetta muihin. Weckströmin mukaan johtajuus edellyttää yhteistä arvopohjaa, joka pohjautuu varhaiskasvatuslakiin ja sen perusteisiin.
− Opettajan on kuunneltava tarkalla korvalla myös toisten ajatuksia ja rakennettava yhteistä todellisuutta tiimissä. Näin hän saa heräteltyä koko tiimin oivaltamaan, että me halumme tätä yhdessä. Kun yhteiset arvot on sisäistetty, työskentely on automaattisesti aitoa, luontevaa ja pedagogista, hän totesi.
Varhaiskasvatuksen opettajat kuvasivat pedagogista johtajaa suunnannäyttäjäksi, valmentajaksi ja tukijaksi. Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään konkreettiset toimintamallit ja lapsen vasuissa yksilölliset tavoitteet pedagogiselle toiminnalle. Tärkeitä työkaluja ovat Weckströmin mukaan myös ryhmävasu, opetussuunnitelma ja pedagoginen suunnitelma, pesu.
Myllynen muistutti, että yksityisissä päiväkodeissa varhaiskasvatuksen on oltava saman tasoista kuin kunnan omissa päiväkodeissa. Kaikki sitoutuvat yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja noudattavat samaa henkilöstörakennetta ja -mitoituksia.
Tiimisopimus on Weckströmin mukaan hyvä pohja myös Touhulan pedagogiikalle.
− Siihen pitäisi olla aikaa palata aina, kun joku tiimin jäsenistä vaihtuu. Välillä voisi päivittää suunnitelmaa tukemaan sen hetkisiä tarpeita lasten kasvun ja kehityksen mukaan, hän totesi.