Näkemystä, ei kikkoja

Koulutusjohtamisen instituutti liputtaa yhteisöllisen johtajuuden puolesta.

Rehtori ei ole oppilaitoksen ainut johtaja. Itsenäinen opettajan työ vaatii itsensä johtamisen taitoa, ja monella opettajalla on yhteisössään johtavaa asiantuntijuutta omalta alaltaan.

Instituutin esimiehen Mika Riskun mukaan rehtoreiksi ja päiväkodinjohtajiksi ryhtyvät opettajat, jotka haluavat muuttaa maailmaa ja tehdä tulevaisuutta.

– Nämä ihmiset näkevät itsensä yhteisöllisenä voimavarana.

Kelpoisuuskoulutukseen opiskelijat tulevat opettajaidentiteetillä varustettuina. Opintojen myötä he kasvavat tarkastelemaan koko yhteisöä niin, että he ovat siitä vastuussa.

– Kannatamme jaettua johtajuutta. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että valtaa voi jakaa, vastuuta ei, Risku sanoo.

Koulutusjohtamisen instituutin tilat löytyvät Ruusupuiston uudisrakennuksesta Alvar Aallon suunnittelemien museorakennusten viereltä. Ruusupuisto on myös Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen, Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja avoimen yliopiston koti.

– Tilat ohjaavat kohtaamiseen ja kokemusten vaihtoon. Ruusupuistoon rakennettiin organisaatiorajoja ylittäviä moniammatillisia soluja, eikä portaikossa voi kulkea ilman, että joku nappaa hihasta kiinni ja kysyy tai ehdottaa jotakin, Risku kertoo.

Johtaminen on yhteistyön taitolaji, ja myös instituutin työ rönsyilee moneen suuntaan. Toiminnan kivijalkana ovat verkostot, joihin kuuluu tutoreita, mentoreita, kouluttajia, opiskelijoita, alumneja sekä suuri joukko koulutusjohtamisen kehittämiselle omistautuneita ihmisiä ja yhteisöjä.

Myös kansainvälinen yhteistyö on vilkasta. Risku on juuri alkanut vetää kymmenettä kertaa kansainvälisen maisteriohjelman Pedagogical leadership -kurssia, jolle osallistuu 28 opiskelijaa 19 eri maasta. Parhaillaan instituutti osallistuu rehtorien kouluttamiseen esimerkiksi Serbiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.

Instituutti tarjoaa yliopistollisia koulutusjohtamisen opintoja.

Esimerkiksi peruskoulun rehtorin tehtävään pätevöittävä opintokokonaisuus tarkoittaa käytännössä reilun vuoden mittaisia opintoja, joihin sisältyy kymmenen kahden päivän lähijaksoa.

Väliaikoina luetaan kirjallisuutta ja tehdään oppimistehtäviä. Koulutuksesta saatu tuore tutkimustieto toimii linssinä, jonka läpi opiskelijat pystyvät myöhemmin tarkastelemaan omaa arkeaan.

Koulutuksessa ei opita yksinkertaisia kikkoja vaan keskitytään ymmärryksen syventämiseen. Sen tähden johtamisen ilmiöihin paneudutaan pienryhmissä, joita ohjaavat kokeneet, johtajan kannuksensa työelämässä hankkineet rehtoritutorit.

– Pienryhmässä pyritään synnyttämään vahva luottamus ja turvallinen ilmapiiri, Mika Risku kertoo.

Lisäksi opiskelija hankkii omalta lähiseudultaan itselleen mentorirehtorin, joka tutustuttaa hänet johtamisen käytäntöihin omassa oppilaitoksessaan. Mentorin kanssa löydettyjä teemoja syvennetään pienryhmissä.

– Opiskelijat näkevät rehtorin tehtävän haastavana, ja monia työmäärä pelottaa. Mentoritapaamisissa onkin tärkeää, että mentori kertoo opiskelijalle, miten hän pitää huolta omasta jaksamisestaan, Risku muistuttaa.

Johtajuudessa on pitkälti kyse siitä, miten tuntee itsensä ja omat kehittymisen paikkansa. Praktikum-työskentelyssä opiskelijat jäsentävät omaa johtajuuttaan ja sen perustana olevia arvoja rakentamalla itselleen johtajuusfilosofian.

Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana instituutista on lähtenyt työpaikoille yli tuhat johtajaksi kouluttautunutta.

– Kaikki opiskelijamme eivät tosin lähde heti rehtoreiksi, kun he saavat kelpoisuusleiman. Heille koulutuksen tuomasta syvemmästä ymmärryksestä on hyötyä koulunpidossa ja kehittämisprojekteissa, koulutuspäällikkö Anu Sopanen huomauttaa.

Koulutusjohtamisen instituutti on myös koulutuspoliittinen vaikuttaja. Parhaillaan tehdään työtä sen eteen, että yhteiskunta osallistuisi johtamisopintojen kustantamiseen.

– Jos luokanopettaja haluaa opinto-ohjaajaksi tai erityisopettajaksi, hän saa siihen yhteiskunnan tukea. Jos hän haluaa rehtoriksi, hän joutuu usein pulittamaan jopa 3 000 euron kustannukset omasta pussistaan, Sopanen ihmettelee.

OAJ on instituutin kanssa samoilla linjoilla. Järjestö on avannut netissä esimiestyötä tukevan esimiessivuston, josta vastaa kehittämispäällikkö Niku Tuomisto.

Tuomiston mielestä myös johtajien kelpoisuuskoulutuksen tason nosto on tarpeen.

– Rehtorin tehtävään pätevöittää suppea opetushallinnon tutkinto, joka sisältää lähinnä lakipykäliä. Se ei missään nimessä riitä vastaamaan rehtorin työn vaatimuksiin. Koulutusjohtamisen instituutin ja muiden yliopistojen järjestämät opetushallinnon opinnot ovat laajemmat, mutta ongelmana on, että laki ei niitä edellytä.

Myös rehtorien ja päiväkodinjohtajien täydennyskoulutus on hajanaista ja satunnaista.

– Työnantajan tulisi täydennyskouluttaa rehtoreita määrätietoisesti ja pitkäkestoisilla ohjelmilla.

Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen väen lisäksi instituutissa koulutetaan johtamistaitoihin myös varhaiskasvatuksen johtajia.

Perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa rehtorilla on yleensä oltava ylempi korkeakoulututkinto. Päiväkodinjohtajalla vaatimuksena on vain alempi korkeakoulututkinto eli lastentarhanopettajan kelpoisuus.

Varhaiskasvatuksen johtajuuteen perehtyneen yliopistonopettaja Leena Halttusen mielestä tämä on kummallista.

– Varhaiskasvatuksen johtajuuteen kouluttautuminen laahaa perässä. Päiväkodinjohtajilla alaisten määrä ja työn laajuus ovat lähentyneet rehtorin työtä, joten emme enää puhu yhden pienen päiväkodin johtamisesta. Jos kasvatustieteen kandidaatin tutkinto säilyy kelpoisuutena, tulisi sen rinnalla olla pätevöittämiskoulutus edellytyksenä johtotehtäviin.

Koulutusjohtamisen instituutissa kouluttava Halttunen on ollut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen johtaja vuoden verran.

– Suurin hoksaaminen on ollut, että minun ei tarvitse yksin osata tätä hommaa. En kuvittelekaan tietäväni, mitä vaikkapa erityispedagogiikan oppiaineessa tulisi kehittää tai minkälainen osaaja pitäisi rekrytoida aikuiskasvatukseen. Valmistelen asioita yhdessä toisten kanssa niin pitkälle kuin mahdollista. Oikeastaan henkilöstöjohtamiseen liittyvät sensitiiviset asiat ovat ainoita, jotka pidän pelkästään itselläni.

Halttusen mielestä johtaja ei voi astua toisen saappaisiin, vaan hänen on löydettävä omat saappaansa ja rohjettava tehdä asiat omalla tavallaan. Johtamisessa tärkeintä on yhteisön eteenpäin vieminen ja kehittäminen.

Pienryhmien tutorit kertovat

Johtaja ottaa kaikki mukaan

Jari Kinnula, Otavan opiston vararehtori

”Aiemmin ajattelin, että hyvä johtaja ratkaisee asioita käden käänteessä. Nyt osaan pysähtyä työntekijän kanssa asian ääreen pohtimaan eri näkökulmia ja päättämään yhdessä, miten edetään.

Myös tutorina haluan edistää sitä, että opiskelijat oppivat kuuntelemaan toisia, perustelemaan omia näkökulmiaan ja arvioimaan taitojaan entistä paremmin. He oppivat ratkomaan ongelmia ja käyttämään avoimia kysymyksiä jonkin tilanteen hahmottamiseksi ja selkeyttämiseksi.

Tulin Otavan opistoon töihin vajaa vuosi sitten. Pyrin irrottautumaan sopivasti siitä, ”miten asioita on aina ennenkin tehty”, ja kohtaamaan erilaiset ihmiset ja tilanteet ilman ennakkoluuloja.

Otavan opistossa on toteutettu jaettua johtajuutta jakamalla yhteisö 11 tiimiin, jotka toimivat mahdollisimman itseohjautuvasti strategian suuntaviivojen mukaisesti. Oppivassa organisaatiossa yksittäisen henkilön ideat kuullaan ja niitä toteutetaan yhdessä mahdollisuuksien mukaan. Tärkeä osa yhteisöllisyyttä ovat viikkoinfot, tiimipalaverit ja kehittämispäivät.

Lähes puolet opiston työntekijöistä on etätyöntekijöitä. Myös heidät otetaan mukaan valmistelemaan ja päättämään. Siinä meitä auttavat sähköiset välineet kuten ideointiympäristö Trello, etäneuvotteluympäristöt AC ja Hangouts, Google Docsin jaetut tiedostot sekä Facebook- ja Whatsapp-ryhmät.”

Johtaja luo rakenteita

Anna-Maija Hakuni-Luoma, Sääksjärven koulun rehtori, Lempäälä

”Opiskelijoiden tutorointi on erittäin innostavaa. He ovat aikuisia koulutus- ja opetusalan ammattilaisia tai opintojensa loppuvaiheessa olevien opiskelijoita, joiden motivaatio opiskeluun on huikea.

Koulun johtamisessa yhteisöllisyys on ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutusta viestinnän eri keinon. Säännölliset rakenteet ja palaveri- ja tiedottamiskäytännöt ovat tärkeitä. Pitää olla kanavia, joissa opettajien asiantuntemus pääsee esiin. Koulun kokoukset ovat keskustelevia ja toiminnallisia.

Sääksjärven koulussa on omaleimaista sovittelutoiminta ja kasvatuskeskustelut. Avoimuus, rehellisyys, luottamus, kannustaminen ja kompromissien tekeminen ovat yhteisöllisessä toiminnassa tärkeitä. Yhteisöllisyyttä tukevat koulun yhteiset arvot, visio ja perinteet. Koulumme täyttää 80 vuotta, ja entiset opettajat ja oppilaat kokosivat talkoilla koulun historiikin.

Johtajana toivon olevani kuuntelevampi kuin ennen. Riittämättömyyden ja keskeneräisyyden tunteet ovat arkea, mutta vuosien mittaan kiireen, paineen ja ristiriitojen sietokyky on kehittynyt. Kehittämisen kohteita ovat heikkojen signaalien havaitseminen ja ennakointi. Johtamista pitäisi opiskella jo opettajan perusopinnoissa, ja rehtorin kelpoisuuskoulutukseen pitäisi satsata.”

Johtaja on mahdollistaja

Ritva Ylitervo, opettajakouluttaja ja projektipäällikkö, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu

”Omassa tutorryhmässäni opiskelijoiden opettajakokemus vaihtelee, ja osalla voi olla tohtoritutkinto suoritettuna. Opiskelijoiden näkemys johtajuudesta laajenee ja syvenee opintojen aikana.

Tällä hetkellä en toimi johtajan tehtävässä, mutta myös kouluttajalta vaaditaan vahvaa itsensä johtamisen taitoa. Suunnittelemme työtämme työpareina ja pienissä ryhmissä ja toteutamme koulutuksia eri puolilla maata.

Omaa kehittymistäni johtajaksi ovat tukeneet elinikäinen urheiluharrastus sekä vaiheittain lisääntyneet vastuutehtävät eri työyhteisöissä. Tällä hetkellä harrastan triathlonia, jossa kisasuoritus asettaa itsensä johtamisen koetukselle.

Vahvuutenani pidän johtamisen pehmeämpää puolta kuten henkilöstöjohtamista. Mielestäni johtajan tärkein ominaisuus on olla mahdollistaja. On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ihmisten potentiaali ja luoda edellytykset sille, että työntekijät voivat toteuttaa itseään ja kokevat työnsä merkitykselliseksi.

Koulutuksen johtamisen opintoja tulisi tarjota kaikille koulutusasteille sekä lähiesimiehille että muissa johtotehtävissä toimiville. Opinnot voisivat olla osittain kaikille asteille yhteisiä, koska yhteistyötä eri asteiden välillä tarvitaan.”