Päiväkodissa petrataan vuorovaikutustaitoja
Viimeisetkin koronaa piilotelleet lapset tulivat takaisin Pihlajaan tänä syk-synä. Niin sanottuun normaaliin helsinkiläispäiväkodeissa palattiin jo viime keväänä, kun kokoontumisrajoitukset poistuivat.
– Joillakin lapsilla pitkä poissaolo on näkynyt ryhmässä olemisen vaikeutena ja tuen tarpeen lisääntymisenä, Elina Wallin sanoo.
Pihlajan päiväkodissa on koetettu selättää lasten oppimis- ja vuorovaikutusvajetta harjoittelemalla lasten kanssa tunnetaitoja, lisäämällä pienryhmätoimintaa sekä miettimällä ryhmien kokoonpanoa. Tuen tarpeessa olevia lapsia on sijoiteltu eri ryhmiin.
Helsingin kaupunki jakoi suomenkieliselle varhaiskasvatukselle koronarahaa yli miljoona euroa sekä toimikautena 2020–2021 että 2021–2022.
– Ensimmäisellä toimikaudella palkkasimme saaduilla varoilla avustajan yhteen esiopetusryhmään, Wallin kertoo.
Riittävä määrä aikuisia mahdollistaa jokaisen lapsen osallistumisen kaikkeen oman ryhmänsä toimintaan. Jos avustajaa ei ole, yhden aikuisen tuekseen tarvitseva lapsi voi joutua jäämään pois esimerkiksi retkiltä.
Pitkän poikkeusajan päätyttyä monien lasten vuorovaikutustaidot ovat Wallinin mukaan vähitellen parantuneet. Koulussa on mietitty, että pian osan tukitoimista voidaan luopua.
– Vaikea sanoa, johtuuko edistyminen meidän toimistamme. Lasten kehitykseen vaikuttaa niin moni seikka. Eteenpäin on kuitenkin menty, Wallin pohtii.
Vaikka korona-aika koetteli varhaiskasvatusta, on se myös opettanut jotain. Wallinin mukaan pandemian jälkeen varhaiskasvatus on valmiimpi mahdollisiin tuleviin poikkeusaikoihin. Korona opetti myös arvostamaan tavallista arkea sekä iloitsemaan yhteisistä juhlista aiempaa enemmän.
Yliopistossa kiinnitetään huomiota tutustumiseen
Yhteisöllisyyden puutetta, mutta vahva motivaatio opiskella. Tällaisia kokemuksia välittyi syksyllä 2020 aloittaneiden kauppatieteen opiskelijoiden kirjoitelmista. Tekstit liittyivät tutkimukseen, jolla Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen laitos seurasi koronasulun vaikutusta opiskelijoihinsa.
– Yhteisöllisyysvaje näkyy yhä. Edelleen meillä on toisen tai kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, jotka eivät tunne toisiaan. Samoin ensimmäisen vuoden opiskelijoilla saattaa olla takanaan pitkiä etäjaksoja lukiossa, Helena Kantanen kertoo.
Yliopisto on koettanut paikata vajetta tarjoamalla etenkin opintojensa alkuvaiheessa oleville mahdollisimman paljon lähiopetusta. Kantasen mukaan opiskelijat ovatkin osallistuneet innokkaasti luennoille ja pienryhmiin kampuksella.
– Koetamme rakentaa ryhmähenkeä ja yhteisöllisyyttä jokaisen opintojakson alussa. Kurssin aluksi opiskelijat saavat kertoa itsestään ja harrastuksistaan, jos se vain on mahdollista. Hyvän oppimisen edellytys on, että ryhmässä on luottavainen ja hyvä henki.
Kun kurssilla on paljon väkeä, ei esittelykierros ole mahdollinen. Isossa joukossa lyhyet porinatuokiot ja ryhmätöiden tekeminen rikkovat jäätä ja auttavat tutustumisessa.
Pakon edessä otettu digiloikka on antanut sysäyksen muokata verkko-opetusta pedagogisesti entistä parempaan suuntaan, Kantanen tähdentää.
Osalle opiskelijoista verkko-opinnot ovat sopineet lähiopetusta paremmin. Esimerkiksi perheelliset tai jo työssäkäyvät ovat hyötyneet.
– Olemme kehittyneet verkko-opetuksessa valtavasti. Pidämme kiinni kaikesta oppimastamme hyvästä ja kehitämme sitä edelleen, Kantanen sanoo.
Vuoden 2021 oppimisvajejutussa Itä-Suomen yliopistosta haastateltavana oli Susanna Kohonen.
Ammattikorkeakoulussa viilataan pedagogiikan perusteita
Savonia-ammattikorkeakoulussa oppimisvajeen syntymistä on minimoitu pitkäjänteisellä panostuksella opiskeluhyvinvointiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella on muun muassa tehostettu kuraattoripalveluja, järjestetty oppimisen tuen klinikoita ja avattu chat-palvelu.
Opettajille on tarjottu koulutusta esimerkiksi digipedagogiikkaan liittyen.
– Oppimismuotoilusta on haettu välineitä verkon välityksellä tapahtuvan oppimisprosessin rakentamiseen sekä toimivien verkkokurssien suunnittelemiseen, Pirjo Venhovaara kertoo.
Hänelle korona-aika opetti ajattelun joustavuutta ja ymmärrystä siitä, että yhteisöllisyys voi rakentua verkonkin välityksellä.
Avustuksia on käytetty myös opinto-ohjaukseen ja monimuoto-opiskelua tukevien toimintatapojen kehittämiseen Savoniassa. Ohjaus- ja tukipalveluja on tarjottu sekä lähinä että verkossa.
Sosiaali- ja terveydenhoitoalalla lisättiin resursseja muun muassa opinnäytetöiden ohjaamiseen, jotta opiskelijat eivät katoa työelämään ilman tutkintoa.
Rahoituksella syntyi lisäksi korkeakouluopiskelutaitojen verkkokurssi, joka tarjoaa välineitä esimerkiksi kielten opiskeluun ja ajan hallintaan.
Pandemia-aikana opettajatutorit pitivät opiskelijoihin yhteyttä. Amk-opiskelijoiden hyvinvointia selvittäneessä kyselyssä nousi esille, että heillä on tärkeä merkitys oppimisen haasteiden ratkomisessa.
Korona-aika jätti jäljen puuttuvina opintosuorituksina, opintojen etenemättömyytenä ja monipaikkaisuuden lisääntymisenä.
Opintosuoritukset ovat onneksi palaamassa hiljalleen normaaliin. Tulokset näkyvät kevään kuluessa, kun opiskelijoiden tutkinnot alkavat valmistua.
Ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan opiskelijahuoltoa
Osaon koulutusyksiköissä koronan synnyttämää oppimisvajetta on paikattu lisäämällä määräaikaista henkilökuntaa.
Vuosina 2020–2022 valtion lisärahoituksella palkattiin määräaikaisiin työsuhteisiin yhteensä noin 60 ammatillista opettajaa, opinto-ohjaajaa, erityisopettajaa, ohjaajaa ja erikoisammattihenkilöä. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille lisättiin kontaktiopetusta.
– Olemme pitäneet opiskelijahuollon ja -ohjauksen tason korkeana. Yksilöllistä ohjausta on annettu ja annetaan paljon, Merja Paloniemi kertoo.
Tänä syksynä aloittaneet oppivelvolliset antoivat kiitettävän arvosanan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisestä.
Koska opiskelijoiden ohjaamiseen riitti resursseja, ennätyksellisen pieni määrä opiskelijoita jätti koulutusohjelman kesken elämänhallinnan ongelmien takia.
Nyt henkilöstöä huolettaa lisärahoituksen loppuminen tammikuussa.
– Määräaikaisuuksia ei pääsääntöisesti jatketa, Paloniemi kertoo.
Opiskelijat tarvitsevat kasvotusten tapahtuvaa henkilökohtaista opetusta, ohjausta ja ryhmään kuulumista.
Toisaalta osa opiskelijoista koki etäopiskelun edistävän oppimista ja osaamisen kasvua ja haluaisi jatkaa sitä.
Paloniemi pitää tärkeänä tunnistaa, milloin etäopiskelu on opiskelijalle sopiva tapa oppia ja milloin kyse on eristäytymisestä. Tässä voisi auttaa analytiikka, joka mittaa oppimisalustan toimivuutta eri opiskelijoiden kohdalla.
– On opiskelijan, kestävän ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja yhteiskunnan etu, että hybridiopetus toteutuu ja onnistuu, Paloniemi pohtii.
Peruskoulussa vahvistetaan oppimisen tukea
Koronan iskiessä helmikuussa 2020 Tiina Pesosen oppilaat olivat ekaluokkalaisia. Nyt he ovat nelosella, ja heiltä on jäänyt paljon kontaktiopetusta saamatta.
– Osa on kuronut kiinni takamatkaa koronarahoilla järjestetyllä tuella, mutta osa on edelleen jäljessä, Pesonen sanoo.
Korona-avustuksilla Pähkinärinteen kouluun palkattiin erityisopettajia ja resurssiopettajia sekä koulunkäynninohjaajia, joiden avulla pystyttiin jakamaan oppilaita pienempiin ryhmiin. Avustukset näkyvät vielä joillekin luokille annetuissa puolikkaan ryhmän tunneissa, mutta lisäaikuiset ovat koululta hävinneet ja tuen saajia on karsittu.
Erityisen vahingollista korona-aika oli S2-oppilaille, joiden suomen kielen taito taantui etäopetuksessa. Pesosen luokalla on 22 oppilasta, joista noin kolmasosalla on maahanmuuttajatausta.
Koronarahoilla Vantaan kaupunki palkkasi kieli- ja kulttuuriohjaajia ainakin albaniaa, venäjää ja somalia puhuville oppilaille. He ovat koulun käytössä edelleen noin päivän viikossa. Heidän kanssaan oppilaat käyttävät ja harjoituttavat äidinkieltään.
– Nyt otamme luokkiin kieliharjoittelijoita, jotka tulevat kouluihin oppimaan suomen kieltä. Yksikin lisäaikuinen saattaa rauhoittaa luokkaa tai olla avuksi yksittäiselle oppilaalle.
Vantaalla selvitetään myös mahdollisuutta saada nuorisotyöntekijöitä koulun arkeen.
Oppimisvaje on väsyttänyt opettajat. Pesosen kollegoja on jäänyt sairauslomalle tai miettinyt alanvaihtoa. Moni suunnittelee opintovapaata. Pesonen on pohtinut kunnan vaihtoa.
– Vantaalla on isot oppilasmäärät eikä luokissa ole lisäkäsiä.
Vantaa haluaa olla Suomen kansainvälisin kunta. Pesosen mielestä kuntapäättäjien pitäisi tarkasti miettiä, että maahanmuuttajien tarvitsemiin palveluihin ohjataan riittävästi resursseja.
Lukiossa ratkotaan jaksamisen ongelmia
Valtion korona-avustuksilla Helsingin yhteislyseoon palkattiin esimerkiksi resurssiopettaja ja opiskeluvalmentaja sekä lisättiin tukiopetusta ja S2-opetusta.
– Lisäresurssin avulla olemme voineet hakea melkein kotiovelta kouluun oppilaita, joiden opintie uhkasi katketa, Vesa Lahtinen kertoo.
Resurssiopettaja ja opiskeluvalmentaja ovat osoittautuneet todella tarpeellisiksi, ja koronatuet turvaavat heidän työnsä vuoden 2024 loppuun.
– Sen jälkeen rehtorimme yrittää löytää rahaa heidän pestiensä jatkamiseen, vaikka se voi tarkoittaa esimerkiksi lukion kurssimäärän vähentämistä.
Yhteislyseossa on onnistuttu paikkaamaan kulttuurisen oppimisen vajetta yhteisillä tapahtumilla. Isolla joukolla vietettiin jo kevätjuhlaa ja itsenäisyysjuhlaa, jossa syksyn ylioppilaat saivat valkolakit.
Eniten töitä riittää lukiolaisten hyvinvointivajeen poistamisessa. Korona on lisännyt nuorten näköalattomuutta ja mielenterveysoireilua.
– Meilläkin on opiskelijoita, jotka eivät jaksa tulla kouluun masennuksen tai ahdistuksen takia. Koulussamme on onneksi koulukuraattorin lisäksi oma koulupsykologi, mutta hänenkin luokseen pitää jonottaa.
Nuorten lisääntyneet ongelmat vievät voimia myös ammattilaisilta.
– Viime keväänä meiltä lähti loistava koulupsykologi, koska työn kuormitus oli meillä liian kova, Lahtinen murehtii.
Myös psykiatrinen terveydenhuolto on ylikuormittunut Helsingissä. Yhdelle Lahtisen opiskelijalle lupailtiin nuorisopsykiatriasta apua vasta ensi keväänä.
Voit lukea vuoden 2021 jutun oppimisvajeesta täältä.