Moderni, avoin ja keskusteleva. Sellainen on Akavan ja sen suurimman jäsenjärjestön OAJ:n ilme, mikäli puheenjohtajien visio toteutuu.

Akavaperheen johto vaihtui pukumiehistä pukunaisiin, kun Maria Löfgren valittiin Akavan puheenjohtajaksi ja Katarina Murto OAJ:n ja Jukon puheenjohtajaksi. Löfgren hyppäsi tehtävään Jukosta ja Murto Akavasta.

Uudet pomot ovat lupautuneet yhteishaastatteluun marraskuun lopun maanantaiaamuna Akavatalolla. Ulkona on hämärää, mutta maassa välkehtii ensilumi ja molempia himottaisi päästä hiihtämään. Vinkit parhaista hiihtomaastoista vaihdetaan pikaisesti kuvausten lomassa, vaikka ladulle ei ehdi vielä pitkään aikaan. Ensin on tartuttava isompiin asioihin.

Löfgren ja Murto ovat pohtineet Akavan ja sen suurimman jäsenjärjestön OAJ:n tilannetta ja kulkusuunta näyttää selvältä. Korkeakoulutettujen edunvalvonta kaipaa tuuletusta niin Akavaperheen sisällä kuin sen ulkopuolella.

”Haluan lisätä vuoropuhelua jäsenten suuntaan.

Tiiviimpää yhteistyötä

Murto: Nyt on hyvä paikka pohtia, miten koko Akava-yhteisöä liimataan tiiviimmin yhteen.

Löfgren: Siinä on iso työ. Akava on laaja ja heterogeeninen 36 jäsenliiton yhteisö. Meillä on omat eduskuntatavoitteemme ja liitoilla omansa, mutta paljon on myös yhteisiä tavoitteita, kuten työpaikkojen ja työvoiman kohtaanto-ongelma, joissa vaikuttamistyötä voisi koordinoida paremmin.

Kannattaako jokaisen liiton hoitaa yksin omaa rooteliaan vai saataisiinko lisää tehoja irti, jos esiinnyttäisiin yhteisenä rintamana?

Murto: Toimintatapojakin pitää muuttaa sekä OAJ:ssa että Akavassa. Haluan lisätä vuoropuhelua jäsenten suuntaan, jotta kaikki tietävät, mitä päätetään ja miksi.

Löfgren: Se on totta, mutta ihan alkuun on pohdittava yhdessä liittojen kanssa, mitä avoimuus, osallistaminen ja vuoropuhelu tarkoittavat. Ne ovat olleet kaikkien jäsenliittojen toivelistalla.

Jos rakenteita lähdetään mylläämään, ensin on mietittävä, mitä voidaan uudistaa nykyisen rakenteen puitteissa. Esimerkiksi, mitä asioita viedään Akavan hallitukseen, mitä puheenjohtajistoon ja mitä työvaliokuntaan ja miten avoimesti eri konklaavit kertovat päätöksistään.

Lähelle jäsentä

Löfgren: Puhetavan on oltava lähellä yksittäistä ihmistä, jotta jäsenjärjestöön kuuluva oivaltaa, että Akava vie minunkin asioitani eteenpäin.

Olisi hyvä, että liitot kutsuisivat minua mahdollisimman usein myös omiin tilaisuuksiinsa. Siellä oppii parhaiten tuntemaan jäsenten arjen eikä jää yksin norsunluutorniin.

Murto: Akava on ennen muuta jäsenliittoja varten. Meillä OAJ:ssäkin herää aika ajoin keskustelua siitä, mihin Akavaa tarvitaan. Jäsenillämme on kovat odotukset. Meidän pitää kyetä perustelemaan, miksi haluamme kuulua keskusjärjestöön ja mitkä ovat työnjaot.

Toimimme yhdessä omissa rooleissamme vaikeassa ja muuttuvassa työelämäympäristössä. Akavan ansiosta OAJ:llä ja muilla jäsenliitoilla on itseään leveämmät hartiat käydä keskustelua isoista teemoista, kuten työhyvinvoinnista, osaajapulasta ja jatkuvasta oppimisesta. Viemme OAJ:n jäsenten asioita eteenpäin monella tasolla.

Löfgren: Akava on mukana isoissa pöydissä muun muassa työelämän ja sosiaaliturvan lainsäädännön valmistelussa. Keskusjärjestö vaikuttaa myös työllisyyteen, osaamiseen, yrittäjyyteen, elinkeinopolitiikkaan ja julkisiin palveluihin liittyvissä asioissa.

”Päätöksiä ei runnota läpi, vaan niitä perustellaan ja niistä keskustellaan.

Nuoret kuuluviin

Löfgren: Nuorten on saatava lisää tilaa Akavan toiminnassa. Odotan innolla, mitä uusia keinoja keksimme siihen Akavan opiskelijoiden kanssa.

Murto: On tärkeää, että nuoria osallistetaan ja heitä kuunnellaan. Sanastoa ja imagoa täytyy muuttaa, jotta he ottavat ay-toiminnan omakseen.

Olen iloinen, että OAJ:n valtuusto nosti syyskokouksessaan valmisteluun opiskelijoiden edustuksen OAJ:n hallinnossa. Valtuuston kevätkokous ratkaisee, miten siinä käy.

Löfgren: Oli pysäyttävää kuulla, miten kova pelko akavalaisilla nuorilla on työelämää kohtaan. Kyselyjen mukaan liian monet ovat jo toisen asteen opinnoista lähtien aika poikki ja korkea-asteella vielä uupuneempia. Siirtyminen työelämään huolestuttaa nuoria.

Tässä meidän pitää ryhdistäytyä. Järjestäytyminen houkuttaa, jos se parantaa työhyvinvointia. Kun onnistumme esimerkiksi muuttamaan määräaikaisia työsuhteita vakinaisiksi, se vaikuttaa pitkällä tähtäimellä positiivisesti moneen muuhunkin asiaan, kuten perheen perustamiseen ja sitä kautta myös huoltosuhteeseen.

Avoimuus näkyy jo

Löfgren: Päätöksentekokulttuuri Akavassa on nyt avoimempaa. Asiat päätetään siellä, missä pitääkin ja kaikki tietävät, että näin toimitaan. Se on tätä päivää ja nykyaikaa.

Murto: Avainsanoja ovat moderni, avoin, jäsenlähtöinen ja keskusteleva. Päätöksiä ei runnota läpi, vaan niitä perustellaan ja niistä keskustellaan. Tuloksia pitää saada aikaan.

Löfgren: Juuri näin. Kuullaan asiantuntijoita ja osallistutaan yhteiskunnallisen tilanteen arviointiin ja muutosten pohditaan. Ja muistetaan, että ollaan akavalaisten asialla. Se hyödyttää koko yhteisöä.

Akavan rooli muuttui

Löfgren: Akavan rooli keskusjärjestönä on vahva, vaikka työehtosopimusneuvottelut käydään nykyisin liittotasolla.

Työnantajapuolella Elinkeinoelämän keskusliitto koordinoi liittojensa palkkaneuvotteluja erittäin tiukasti, ja siksi meidän on entistä tärkeämpää vaikuttaa lainsäädäntöön, jotta työelämään saadaan parannuksia niin yksilö- kuin järjestelmätasollakin.

Lainsäädäntö vaikuttaa myös työehtoneuvotteluihin, ja Akavan on kyettävä esittämään uudistuksia myös tällä saralla.

Murto: Keskusjärjestöjen rooli on toki muuttunut. Neuvottelujärjestöt ja liitot vastaavat nyt täysin työmarkkinamalliin liittyvästä keskustelusta ja valmistelusta. Mutta esimerkiksi sovittelujärjestelmän uudistaminen on hyvä esimerkki siitä, miten Juko, ylempien toimihenkilöiden YTN ja Akava voivat toimia yhdessä lainsäädännön kehittämisessä. Akava voi olla siinä koordinoiva elin.

Löfgren: Kyllä vain. Sovittelujärjestelmän uudistaminen on saanut kannatusta politiikan puolella, mutta työmarkkinapuolella siihen on suhtauduttu varovaisemmin. Se kertoo, ettei työmarkkinakulttuuri ole ihan kondiksessa, vaan kaipaisi lisää keskinäistä luottamusta.

Murto: Samaa mieltä. Keskusjärjestöjen vuoropuhelu ei ole kovin hyvää. Päätöksenteko on nyt liitoilla, ja ne ohjaavat keskusjärjestöjen toimintaa.

Löfgren: Palkkamallin kehittäminen on liittojen ja neuvottelijoiden käsissä, mutta lainsäädännön kehittäminen sen sijaan vahvasti Akavan asia.

Akavan painoarvo on kasvamaan päin. Meillä on paljon hyvää osaamista ja kykyä kehittää ratkaisuja tilanteessa, jossa keskustelu keskusjärjestöjen välillä on ohutta ja intressit kaukana toisistaan.

Jukossa vallassa suurin

Katarina Murto valittiin 22. marraskuuta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtajaksi. Kaikkia jukolaisia liittoja OAJ:n vallankäyttö ei kuitenkaan miellytä, ja Upseeriliitolla oli vaalissa myös oma ehdokkaansa.

Murto: Jukon puheenjohtajuudella on OAJ:lle iso merkitys. Palkankorotusten ja työehtomuutosten kustannusraami kunnissa ja hyvinvointialueilla neuvotellaan pääneuvotteluryhmässä ja se vaikuttaa suoraan OVTESsiin.

OAJ:n pitää saada panostuksiaan vastaava hyöty Jukosta. Avoimuudella ja yhteistyöllä Juko pystyy tukemaan kaikkia julkisen alan sektoreita.

Löfgren: Sekin kannattaa muistaa, ettei suurin liitto pelkästään päätä, vaan tekee paljon työtä päätösten eteen. Asiantuntemuskin on valtaa, ja sitä on paljon myös pienillä liitoilla.

Murto: Kaikkia täytyy kuunnella, mutta kaikkien tulisi myös sitoutua avoimuuteen, yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen.

Parempaa työelämää

Murto: Osaaminen ja työhyvinvointi ovat meille avainasioita ja näkyvät sekä Akavan että OAJ:n eduskuntavaalitavoitteissa.

Löfgren: Osaaminen on varmistettava varhaiskasvatuksesta lähtien, ja siksi koulutuksen perusrahoitus pitää laittaa kuntoon pitkällä tähtäimellä. Se on koko Suomen etu.

Murto: Näin juuri. Koulutuksen perusrahoituksen lisääminen yli hallituskausien on välttämätöntä.

Löfgren: Työturvallisuuslain uudistus on hyvä esimerkki siitä, miten edistämme hyvinvointia työssä. Uudistuksella lisättäisiin työnantajan velvollisuutta puuttua työn psykososiaaliseen kuormitukseen.

Murto: Työhyvinvointi on kannattava investointi, jolla vahvistetaan tuottavuutta.

Löfgren: Hyvä työelämä on koko yhteiskunnan etu väestön ikääntyessä. Kun ihmiset voivat työssään hyvin, he jaksavat tehdä työtä pidempään ja oppia uutta. Sitä kautta saadaan talouskasvua.