Keskiviikkona hieman kello kymmenen jälkeen Mäntän lukion fysiikan luokassa alkaa valinnainen fysiikan opintojakso.
Fysiikanopettaja Petri Kymäläinen jakaa varastosta opiskelijoille välineitä kokeita varten. Tarkoituksena on mitata muun muassa ääntä ja valoa.
Kurssille osallistuu 14 opiskelijaa. Heistä kahdeksan on tullut Suomeen toiselta puolelta maailmaa.
– Ilman kansainvälisiä opiskelijoita tätä kurssia ei todennäköisesti olisi, apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja Johanna Rintapää sanoo.
Ensimmäiset ulkomaiset opiskelijat saapuivat Mänttään syksyllä 2021. Silloin kolme vietnamilaista opiskelijaa aloitti opinnot suomenkielisessä lukiossa keskellä pientä pirkanmaalaista paikkakuntaa.
Sitä ennen lukion opiskelijoita oli satakunta, ja ennusteet näyttivät määrän laskevan nopeasti.
Vuonna 2034 Mänttä-Vilppulan yläkoululaisia arvioidaan olevan liki sata vähemmän kuin nyt. Se huoletti koulupäättäjiä. Kaupunki päätti lähteä mukaan pilottiin, jossa suomalaisiin lukioihin välitettiin opiskelijoita ulkomailta.
– Nyt meillä on reilut 150 opiskelijaa, joista noin 40 on kansainvälisiä, Rintapää kertoo.
Mänttä-Vilppulan tilanne ei ole ainutlaatuinen. Syntyvyyden lasku näkyy jo monien kuntien lukioissa, ja kehityksen ennakoidaan voimistuvan 2030-luvulla.
Suomen kuntaliiton analyysin mukaan lukioiden kokoerot ovat kasvaneet voimakkaasti 20 viime vuoden aikana: suuret kaupunkilukiot profiloituvat ja laajentavat tarjontaansa, kun taas pienet lukiot kamppailevat opiskelijamäärien, kurssitarjonnan ja talouden kanssa.
Suomen lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila ei jaa Kuntaliiton kahtia jakavaa kuvaa.
– Kokoerot toki kasvavat, kun keskisuuret lukiot yhdistyvät tuhannen opiskelijan yksiköiksi, mutta pienetkin profiloituvat, Mattila sanoo.
Lähilukioyhdistykseen kuuluu 183 lukiota, joista valtaosassa on alle 150 opiskelijaa. Yli 60 niistä ottaa vastaan kansainvälisiä opiskelijoita.
Nyt hallitus on asettamassa elokuun alusta lähtien EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville lukiolaisille lukuvuosimaksuja.
Hinta olisi vähintään lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta, ensi vuonna noin 9 000 euroa. Kunnat voisivat periä tätäkin suuremman maksun.
Moni kansainvälisten lukio-opiskelijoiden varaan laskenut kunta joutuu nyt pohtimaan, onko paikallinen lukio niin houkutteleva, että ulkomaalainen nuori maksaisi kymmeniätuhansia euroja päästäkseen sinne.
Mattila katsoo, että lukukausimaksut romahduttaisivat kansainvälisten opiskelijoiden määrän. Se voi merkitä lukion loppua joissain kunnissa.
Se taas olisi kova isku kaikelle kunnan järjestämälle koulutukselle. Jos lukio lähtee, myös koko perusopetuksen rakenne horjuu.
– Pienen lukion rehtori on usein myös yläkoulun rehtori, ja opettajat sekä tilat ovat yhteisiä. Kunnasta voi lähteä posti ja poliisi, mutta jos lukio lähtee, alkaa sivistyksellinen alasajo, Mattila sanoo.
Jos lukio lähtee, myös perusopetuksen rakenne horjuu.
Kansainvälisistä opiskelijoista ovat hyötyneet myös paikalliset nuoret, sanoo Johanna Rintapää.
Pienessä lukiossa jotkut opintojaksot toteutuvat vain, jos ryhmiin saadaan tarpeeksi opiskelijoita. Mäntässä kielivalikoima on laaja: saksan lisäksi tarjolla on ranskaa, espanjaa ja venäjää.
– Osa kieliryhmistä on olemassa nimenomaan kansainvälisten opiskelijoiden ansiosta, Rintapää sanoo.
Kun opiskelijoita on riittävästi myös kelpoiset opettajat pysyvät lukiossa.
– Lukiossamme kaikki opettajat ovat päteviä. Jos opiskelijamäärä putoaa, ensimmäisenä katoavat tunnit ja sen jälkeen opettajat, Rintapää sanoo.
Olen nauttinut valtavasti pienessä lukiossa opettamisesta, sanoo Petri Kymäläinen.
Hän siirtyi Jyväskylän lyseosta Mänttään matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaksi vuonna 2021, kun lukiossa alkoi lääketieteellinen linja.
Tällä hetkellä Kymäläinen saa viikkotuntinsa täyteen lukiossa. Esimerkiksi fysiikassa on pakollisten opintojaksojen lisäksi kuusi valtakunnallista valinnaista ja kolme paikallista valinnaista opintojaksoa.
– Jos opiskelijoita olisi vähemmän, vastaava määrä ei olisi mahdollinen.
Kymäläinen on valmis opettamaan myös yläkoulun puolella, jos lukion tunnit vähenevät. Jos opetustunnit tippuisivat niin paljon, että työstä tulisi osa-aikainen, hän hakisi luultavasti töitä muualta.
Kansainvälisten lukio-opiskelijoiden asema on herättänyt myös huolta, sillä monet tarvitsevat opintojensa lisäksi paljon tukea arkeensa.
Mäntässä kokemukset ovat kuitenkin olleet yksinomaan hyviä, Rintapää kertoo.
Ennen Suomeen tuloa nuoret ovat opiskelleet suomea maksullisilla kursseilla kotimaassaan, minkä jälkeen he ovat hakeneet opiskelemaan Suomeen.
Rintapään mukaan lähes kaikki opiskelijat ovat pystyneet opiskelemaan suomeksi. Vain kaksi nuorta joutuu palaamaan kotiin heikon kieli- taidon takia.
Mäntän lukiossa suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista on tällä hetkellä Myanmarista. Aiemmin opiskelijoita on tullut muun muassa Vietnamista, Iranista, Kiinasta ja Thaimaasta.
Aasialaiset opiskelijat osaavat matematiikkaa erittäin hyvin.
– Se näkyy myös opiskelumotivaationa, Rintapää sanoo.
Hän korostaa, etteivät kansainväliset opiskelijat ole yhtenäinen joukko. Esimerkiksi Myanmarista tuleville nuorille paluu kotimaahan ei ole realistinen vaihtoehto.
– He tietävät, että suomen kielen oppiminen on avain kaikkeen. Siksi he ovat äärimmäisen sitoutuneita.
Tulokset näkyvät valmistumisissa ja jatko-opinnoissa. Mäntän ensimmäiset vietnamilaiset opiskelijat ovat edenneet Aalto-yliopistoon, Helsingin yliopistoon ja ammattikorkeakouluihin.
He tietävät, että suomen kielen oppiminen on avain kaikkeen.
Pienet lukiot eivät voi rakentaa tulevaisuuttaan yksin kansainvälisten opiskelijoiden varaan, muistuttaa OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso.
Hän ymmärtää, että kansainvälisillä opiskelijoilla voi olla paikallisesti merkittävä rooli. Asiaan kuitenkin liittyy myös eettisiä kysymyksiä, kun alaikäisiä kuljetetaan kauas perheestään ja omasta kotimaastaan.
– OAJ:lle koko maan kattava lukioverkko on edelleen tavoite. Jotain on kuitenkin tehtävä. Muuten olemme pian lirissä opiskelijamäärien laskun kanssa.
Laakso katsoo, että lukioverkon saavutettavuudesta ja lukioiden rahoituksesta olisi käytävä valtakunnallista keskustelua. Yksittäisen kunnan sijaan tarvitaan laajaa kokonaistarkastelua. Hän perää myös lukiokoulutuksen valtakunnallisia laatukriteerejä.
– Ryhmäkoot ovat yksi tekijä sekä se, että koulutusta on ylipäätään tarjolla ja että se on aidosti saavutettavissa.