Maailmalta: Koulujen erot opettavat

Joukko suomalaisia rehtoreita ja opetuspäälliköitä kävi opintomatkalla maailman toisella puolella. Opsian tukema vaihto-ohjelma avasi silmät sille, miten paljon opettajiin meillä luotetaan.

Australialaisissa kouluissa jokainen aikuinen ja lapsi tulee nähdyksi. Ongelmallista puolestaan on, että rehtoreiden ja opettajien työ on tarkan kontrollin alaista, Tuusulan opetuspäällikkö Markus Torvinen kertoo Australian-opintomatkalla oppimastaan.

– Yksi asia, jonka vien Australiasta mukanani kotimaahan, on sen pohtiminen, olisiko rehtoreiden täydennyskoulutusta syytä toteuttaa järjestelmällisemmin, hän sanoo.

Australialaisen Ulladullan yläkoulun rehtorin Denise Loftsin mukaan Uuden Etelä-Walesin osavaltion opettajien ja rehtoreiden koulutusohjelmalla on hyvät ja huonot puolensa. Koulutukselle on tarkka suunnitelma, mutta samalla hallinto kontrolloi osaamista ja työtä kahlitsevasti.

Lofts viittaa kommentillaan muun muassa siihen, että opettajien on läpäistävä opettajan pätevyyttä mittaava testi neljän vuoden välein saadakseen jatkaa työtään.

Rehtorinkin on uudessa koulussa aloittaessaan osoitettava työnsä tuottavan tuloksia tai hänet siirretään johtamaan toista koulua.

– Suomessa luotetaan kouluihin ja opettajiin järjestelmän tasolla selvästi enemmän kuin Australiassa, Torvinen tiivistää.

Tämä pohjautuu Torvisen mukaan siihen, että Suomessa opettajilla on ylempi korkeakoulututkinto. Australiassa sellainen on vain osalla opetushenkilöstöstä.

 

Torvinen ja Lofts keskustelivat viime elokuussa Australiassa opetusalan johtajien ja asiantuntijoiden vaihto-ohjelman yhteydessä.

Torvinen tutustui kaksi viikkoa kestäneellä matkallaan noin 17 000 asukkaan Ulladullan yläkouluun Loftsin opastamana. Hän myös majoittui Loftsin luona.

Torviseen teki vaikutuksen, kuinka lämpimästi ja luontevasti rehtori kohtasi koulunsa oppilaat. Lofts piti huolen, että jokainen aikuinen ja lapsi tunsi olevansa tärkeä osa koulua.

Aboriginaaliyhteisö huomioidaan koulutyössä.

Myös aboriginaaliyhteisö huomioidaan koulutyössä. Tämä näkyi kielen ja kulttuurin opetuksena, aboriginaalinuorten itsetunnon vahvistamisena ja tehostettuna oppilaanohjauksena.

– Lisäksi koulu toi suomalaisia vertailukohtiaan rohkeammin esille onnistumisia sekä koulun tasolla että nykyisten ja entisten oppilaiden kohdalla, Torvinen kuvailee.

 

Australiassa koulut kilpailevat oppilaista, mikä on yksi syy siihen, että ne kiinnittävät huomiota imagoonsa suomalaisia kouluja enemmän.

Kouluja on julkisia, katolisen kirkon ylläpitämiä ja muita yksityisiä. Opiskelu julkisissa kouluissa on ilmaista, katolisissa ja muissa yksityisissä maksullista.

Oppilaiden saavutukset ovat näkyvillä esimerkiksi kunniatauluin, joissa esitellään koulun entisiä menestyneitä oppilaita. Torvinen uskoo, että taulujen tarkoituksena on tarjota oppilaille tavoitteita, esikuvia sekä myönteistä huomiota.

Oppilaat voivat myös edetä johtajaoppilaiksi. Näiden tehtäviin kuuluu esimerkiksi koulun esittely, toisten oppilaiden tukeminen ja henkilökunnan ja oppilaiden keskusteluyhteyden ylläpitäminen. Johtajaoppilaaksi pääsee opiskelemalla ja testejä suorittamalla.

 

Suomessa opettajan sijainen voi olla epäpätevä, jos koulutettua ei ole saatavilla. Tämä asia jäi Loftsille mieleen keskusteluista suomalaiskollegan kanssa.

– Australiassa koulut ovat pulassa, kun opettaja on sairaana, sillä sijaisopettajana saa toimia ainoastaan tutkinnon suorittanut henkilö. Voitte kuvitella, millaisissa ongelmissa olemme tämän vuoksi olleet korona- aikana, Lofts sanoo.

Torvinen nyökyttelee Loftsin huomiolle ja sanoo, että juuri tällaisten eroavaisuuksien vuoksi on tärkeää päästä keskustelemaan kansainvälisten kollegoiden kanssa.

 

Lofts ja muut australialaiset vaihtoparit matkustavat Suomeen noin vuoden kuluttua.

– Suomessa haluan päästä näkemään, kuinka kouluissa tuetaan oppilaita, joilla on haasteita oppimisensa kanssa tai esimerkiksi keskimääräistä köyhempi perhetausta, Lofts sanoo.

Häntä kiinnostaa myös, miten Suomessa huolehditaan opettajien ja rehtoreiden työhyvinvoinnista. Torvinen lupaa järjestää parilleen tietoa näistä asioista.

Hän aikoo esitellä myös muun muassa kouluruokailua, yhteisopettajuuden erilaisia muotoja sekä Tuusulan kulttuurikasvatus- ja Agenda 2030 -suunnitelmia.

– Lisäksi ohjelmassa tulee olemaan hiihtoa, lumikenkäilyä, nuotiomakkaroiden paistoa, saunomista ja avantouintia.

Yksi tärkeä osa vaihto-ohjelmaa onkin kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen. Suomalaiset osallistujat pääsivät esimerkiksi tutustumaan aboriginaalien asemaan nyky-Australiassa, surffaamaan, katsomaan aussifutista ja vierailemaan Sydneyn oopperatalossa.

 

Australia-yhteistyö toteutuu Opsian kautta

  • Suomi on ollut mukana Australian vetämässä Leading Educators Around the Planet -vaihto-ohjelmassa vuodesta 2014 lähtien. Tähän saakka noin 20 suomalaista opetusalan johtajaa tai asiantuntijaa on tutustunut kouluihin ja sikäläisiin kollegoihin maailman toisella puolen.
  • Suomalaisten osallistumista organisoi ja tukee Opetus- ja sivistysalan asiantuntijat Opsia. Ohjelma perustuu kokemukselliseen oppimiseen, mentorointiin ja varjostamiseen.
  • Osallistujista kootaan parit, jotka matkustavat kahdeksi viikoksi seuraamaan toistensa työtä. Kollegat majoittavat vieraansa kotiinsa ja vierailun aikana päästään työelämän lisäksi tutustumaan kohdemaan kulttuuriin ja luontoon.
  • Leap-osallistumismaksu on noin 360 euroa. Matkakustannuksiin Opsia on myöntänyt jäsenilleen 600 euron tuen. Opsia suosittelee, että osallistujan työnantaja korvaisi osallistumismaksun ja loppuosan matkakustannuksista.