Työtehtäväni ovat vaativia. Voinko saada vaativuuslisää?
Tehtävän vaativuuden lisä on korvaus siitä, että tehtävä on perustyötä vaativampi. Lisän maksaminen edellyttää, että työnantajalla on käytössään palkkausjärjestelmä, jossa on määritelty vaativuuslisän ehdot. Kriteerit sovitaan paikallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken.
Vaativuuslisää voidaan maksaa esimerkiksi luokanopettajalle, jolla on yleisopetuksen ryhmässään useita erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita. Joissain kunnissa lisää maksetaan ykkös- ja kakkosluokan opettajille sillä perusteella, että alkuopetus on vaativaa. Jossain taas vaativuuslisää voivat saada opettajat, joilla on opetusryhmässään paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
– Perusteita tehtävän vaativuuslisän maksamiseksi on monia ja ne vaihtelevat sen mukaan, mitä niistä on paikallisessa palkkausjärjestelmässä sovittu. Helsingissä kriteerit voivat olla erilaiset kuin pienessä maalaiskunnassa, erityisasiantuntija Aleksi Tervamaa OAJ:stä sanoo.
Minulla on erityisosaamista. Voinko saada henkilökohtaista lisää?
Kun vaativuusjärjestelmä on kunnossa, voidaan kunnassa ottaa käyttöön myös henkilökohtainen lisä. Toistaiseksi vain harvat kunnat ovat siihen tarttuneet.
Henkilökohtainen lisä perustuu henkilökohtaiseen työssä suoriutumiseen. Virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu yleisiä kriteerejä, kuten tuloksellisuus, luovuus, erityistiedot ja -taidot ja yhteistyökyky, mutta lopulta kriteerit sovitaan aina paikallisesti.
Henkilökohtaisen lisän maksamisesta päättää työnantaja, mutta henkilöstön edustajat ovat mukana sopimassa lisän kriteereistä. Kriteerit voivat vaihdella eri yksiköissä.
– Kun järjestelmä on tehty ja kriteerit sovittu, tästä tiedotetaan kaikille työntekijöille riittävän ajoissa ennen järjestelmän käyttöönottoa. Tämä siksi, että kaikilla olisi mahdollisuus tavoitella henkilökohtaista lisää, Tervamaa toteaa.
Kehityskeskusteluissa katsotaan, täyttyvätkö lisän kriteerit. Esimerkiksi koulutukset ovat sellaisia, joista Tervamaan mukaan kannattaa mainita kehityskeskusteluissa.
Mistä tiedän, että minulle kuuluvat lisät on maksettu?
Oma palkkakuitti on hyvä tarkistaa, Tervamaa neuvoo.
Jos kunnan palkkausjärjestelmässä on sovittu, että alkuopetuksen opettajille maksetaan peruspalkan päälle 70 euroa kuussa, se sitoo työnantajaa yhtä vahvasti kuin muutkin sopimukset.
Ellei ekaluokan opettaja ole saanut vaativuuslisää, hänen kannattaa ottaa yhteys esihenkilöönsä.
Mistä tiedän, onko kunnassani palkkausjärjestelmää?
Palkkausjärjestelmän on oltava kaikkien tiedossa.
Työnantaja voi kertoa esimerkiksi kunnan intranetissä koko henkilöstölle, että tällainen meidän järjestelmämme on ja näillä kriteereillä meillä maksetaan tehtävän vaativuuden lisää ja henkilökohtaista lisää.
– Tehtävän vaativuuden korvaus perustuu itse tehtävään, kun taas henkilökohtaista lisää maksetaan työntekijän henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella, Tervamaa kertoo.
Paikallisesti päätettävällä järjestelyerällä voidaan palkita opettajia, jotka tekevät selvästi perustyötä vaativampaa työtä.
Mistä lisärahat ovat peräisin?
Viime kevään sopimusneuvotteluissa OAJ sopi Kuntatyönantajan kanssa paikallisesta järjestelyerästä, joka on 0,4–0,8 prosenttia työnantajan maksamasta palkkasummasta opettajaryhmästä riippuen. Erä maksetaan järjestelmän mukaisesti niille opettajille, joiden työ on perustyötä vaativampaa.
Suurimmissa kunnissa palkkausjärjestelmät ovat yleensä käytössä, mutta pienissä niitä ei aina ole, vaikka näin on sovittu. OAJ pyrkii luottamusmiestensä kautta puskemaan palkkausjärjestelmiä eteenpäin siellä, missä ne ovat vielä kesken tai puuttuvat kokonaan.
Miksi palkkausjärjestelmä eikä tasajako?
Paikallisesti päätettävällä järjestelyerällä voidaan palkita niitä, jotka tekevät selvästi perustyötä vaativampaa työtä. Palkkausjärjestelmien edistäminen on yksi OAJ:n päätavoitteita, Aleksi Tervamaa kertoo.
Palkkausjärjestelmistä on puhuttu siitä saakka, kun järjestelyerästä ensimmäisen kerran 14 vuotta sitten sovittiin.
Viime keväänä sovittu järjestelyerä tuli maksuun huhtikuun alussa, mutta sitä voidaan maksaa myös takautuvasti. Monissa kunnissa neuvottelut erän kohdentamisesta ovat vielä pahasti kesken.
Kiireellä palkkausjärjestelmiä ei kuitenkaan auta väsätä.
– Neuvottelut kannattaa käydä huolella, jotta voidaan varmistaa, että henkilöstöllä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa erän jakoon, Tervamaa sanoo.