Kimpisen koulussa oppilaat nostetaan pulpetista tanssimaan ja ulkoilemaan

Kimpisen yhtenäiskoulu Lappeenrannassa kiinnittää huomiota oppilaittensa liikkumiseen. Seurasimme luokanopettaja Pia Bryggaren toiminnallista koulupäivää talvisena maanantaina.

Kimpisen koulun 5A-luokan oppilaat tietävät pukeutua maanantaina lämpimästi ja urheilullisesti, sillä lukujärjestyksessä on luontoretki.

Luokanopettaja Pia Bryggare ja yläkoulun biologianopettaja Kai Forsman vievät lapset ympäristöopin kaksoistunnilla luontoon, joka on Lappeenrannassa lähellä myös Kimpisen kaltaista keskustakoulua.

Luonnossa Forsman kertoo ja selittää, kysyy ja puntaroi. Retkillä oppilaat ovat koko ajan miksi-kysymyksen äärellä. Oppilaat tarkastelevat ympäristöä, ja Bryggare ottaa valokuvia.

– Yhteistyömme Kain kanssa on todella antoisaa. Oppitunnit soljuvat kävelyn, keskustelun, ihmettelyn ja innostuneen kiljahtelun merkeissä, Bryggare kertoo.

Aineenopettaja Kai Forsman saa virtaa oppilaiden innostuneisuudesta. Retkellä Lepolan metsään viitosluokkalaiset ja opettaja Pia Bryggare mittasivat lumen syvyyttä, tarkkailivat eri puiden erilaisia oksistoja ja ottivat lunta purkkiin mitatakseen myöhemmin, paljonko litrasta lunta tulee vettä. Jaakko Pietarinen mittaa, takana Samu Tuuliainen ja Eelis Immonen.

Bryggare ja Forsman ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia. Ulos lähteminen ja liikkuminen ovat tärkeä osa ympäristöopin tunteja.

Kimpisen lähellä on paljon luontoretkikohteita. Esimerkiksi Saimaa, Lepolan metsä ja Linnoitus ovat kaikki vain reilun kilometrin päässä koulurakennuksesta.

Metsässä pidetyn ympäristöopin tunnin ryhmätöiden jälkeen viitosluokkalaisilla jäi aikaa myös mäenlaskuun.

 

Yhtenäiskoulussa aineenopettajan ja luokanopettajan yhteisopetus on mahdollista toteuttaa opetusresurssin kohdentamisena. Forsmanille alakoulun kaksi vuosiviikkotuntia ovat osa opetusvelvollisuutta.

Forsman on toteuttanut samanaikaisopetusta myös aikaisemmissa työpaikoissaan. Hänen mukaansa ylä- ja alakoulun samanaikaisopetuksessa kaikki voittavat.

– Näillä ympäristöopin tunneilla saan tehdä opettajan työtä kädet mullassa, mikä on mahtavaa, koska ympärillä olevat oppilaat ovat niin innostuneita. Pääsen toteuttamaan sellaista biologian opettajan roolia, jonka osaan parhaiten.

Saan tehdä opettajan työtä kädet mullassa, mikä on mahtavaa.

Viikko alkaa Pia Bryggaren luokassa aamupiirissä, jossa oppilaat kertovat viikonlopun tekemisistään. Kertomisen ohella oppilaat opettelevat kuuntelemista; puhujaa ei koskaan saa keskeyttää.

– Kannustan oppilaita muun muassa kertomaan erilaisista liikunta-aktiviteeteista, joita he ovat harrastaneet. Minusta on tärkeää pitää esillä liikunnallista elämäntapaa, Bryggare sanoo.

Bryggare aktivoi lapsia säännöllisesti pois pulpetista. Joskus oppilaat opettavat asiaa toisilleen taululla, toisinaan käytävällä on erilaisia tehtäväpisteitä. Jos ei muuta, niin välillä voi kipaista portaat ylhäältä alas ja takaisin.

5A on myös pyöräillyt opettajansa kanssa lähiympäristössä. Syksyllä luokka teki esimerkiksi retken arkeologisille kaivauksille kymmenen kilometrin päähän koulusta.

Oppilaiden tehtävänä on muodostaa teräviä ja tylppiä kulmia, kolmioita ja suorakulmioita ja lopuksi mitata kulmat ja kuviot. Lauri Mielikäinen auttaa heittämällä maalarinteipin naapuriryhmään.

Tänään matematiikan tunnilla oppilaat tekevät pienissä ryhmissä erilaisia kulmia maalarinteipillä luokan lattiaan.

 

Bryggare opettaa liikuntaa oman ryhmänsä lisäksi kahdelle muulle alakoulun ryhmälle. Hän kuuluu Ainolan liikkuva koulu -tiimiin, joka ideoi yhteisiä tempauksia ja mukavaa toimintaa sekä oppilaille että opettajille.

Viime syksynä luokat esimerkiksi pelasivat kahden tulen välissä -otteluita. Käytössä on ollut myös liikunnallinen joulukalenteri, kuukausittainen liikuntahaaste, keskusradion kautta toteutettu rentoutushetki sekä erilaisia välituntiaktiviteetteja.

Pingis on suosittu välituntiaktiviteetti. Vivian Koskelainen näyttää pelaamisen mallia.

Bryggare kiittää saamaansa täydennyskoulutusta, jota on järjestänyt muun muassa Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu.

Alakoulun opettajat ovat saaneet tutkimustietoa liikunnasta ja oppimisesta sekä fyysisen aktiivisuuden suosituksista.

– Hyödyllisiä ovat olleet myös vinkit toiminnallisuuden toteuttamiseen eri oppiaineissa ja oppimisympäristöissä sekä teemapäivissä, Bryggare sanoo.

Välitunnilla Pia Bryggare saa virtaa työkavereistaan. Yhteisellä sohvalla Hanna Rautiainen, Elisa Malmi ja Hannele Kiuru.

 

Lappeenrannan kaupunki oli mukana Liikkuva koulu -hankkeessa vuodesta 2013 alkaen hankkeen loppumiseen saakka eli vuoteen 2020 asti. 1 140 oppilaan Kimpisen yhtenäiskoulussa tavoitteena oli aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä.

Vuosina 2016–2020 koulu palkkasi hankerahoilla liikunnanohjaajia auttamaan liikkuvan koulun kehittämisessä ja toteutuksessa. Tavoitteena oli lisätä liikettä ja vähentää istumista sekä edistää koulumatkaliikuntaa.

Koulu myös osti hankerahoilla varusteita kuten leuanvetotankoja, kuminauhoja, kuntopalloja ja pingispöytiä.

Taustalla oli huoli lasten liikkumattomuudesta, kertoo 3.-6.-luokkalaisten Ainolan toimintayksikön apulaisrehtori Santtu Peltomaan. Ilman liikunnanohjaajia olisi ollut vaikea saada liikuntaa jokaiselle oppilaalle kaikkiin koulupäiviin,

– Vaikka meillä koulussa oli hyviä ideoita, niiden toteutus oli hankalaa, koska opettajat ovat kiinni oppilasryhmissä. Toiminta ei myöskään saa liiaksi olla muutaman innokkaan opettajan varassa, Peltomaa sanoo.

Viime lukuvuodesta alkaen osa liikunnanohjaajien toiminnoista siirtyi harrastevinkkarille, joka on palkattu Harrastamisen Suomen malli -hankkeen kautta.

Harrastevinkkarin keskeisin tavoite on organisoida harrastustoimintaa koulupäivien yhteyteen siten, että jokaisella lapsella olisi vähintään yksi harrastus.

 

Opettajan kanssa samaan ruokapöytään pääsivät muiden muassa Aaron Vitikainen ja Linnea Valkeapää.

 

Kimpinen on tunnettu liikuntaluokistaan. Yläkoulussa 120 nuorta opiskelee liikuntapainotteisilla luokilla.

Eniten liikunnan lisäopetusta on jääkiekkoluokilla, joiden valinnaisliikunnan suunnitteluun ja opetukseen osallistuvat Saipan ja Suomen jääkiekkoliiton ammattivalmentajat.

Oppilaat saavat myös itse osallistua valinnaisliikunnan tuntien sisältöjen suunnitteluun.

– Lisäämällä vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta parannamme ilmapiiriä ja työrauhaa. Toiminnalliset menetelmät myös tukevat oppimista, Peltomaa kertoo.

 

Liikkuva koulu jatkuu

Liikkuva koulu oli edellisen hallituksen kärkihanke, jossa oli mukana yli 90 prosenttia Suomen kouluista. Koulujen hankerahoitus loppui vuonna 2020.

Nyt Liikkuva koulu on Opetushallituksen johdolla koordinoitu ohjelma.

Liikkuvakoulu.fi-sivuilta löytyy vinkkejä siitä, miten koulupäiviin voi lisätä liikunnallisuutta. Tuoreimmat ideat löytyvät Salaliike-osiosta, joka lanseerattiin helmikuun alkupuolella.

– Haluamme muistuttaa opettajille, että liikkuva koulu jatkuu. Ohjelma tukee liikunnallisuutta ja oppilaiden hyvinvointia, Liikkuvan koulun ohjelmajohtaja Antti Blom Opetushallituksesta kertoo.

 

Hankerahoituksen loppumisen jälkeen tarjolla olevaa kehittämisrahaa pitää hakea eri tahoilta. Tämä lisää työn määrää ja nostaa rahoituksen hakemisen kynnystä.

– Kunnan eri toimijat voisivat tehdä yhteistyötä. Voisiko esimerkiksi liikuntatoimi ottaa vastuulleen rahoitusasiat? Näin opettajille jäisi enemmän resursseja toiminnan järjestämiseen, Blom vinkkaa.

Liikkuvan koulun ohella on Liikkuva varhaiskasvatus- ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat, joten kaikenikäisten lasten ja nuorten liikunnallisuuden tukemiseen on aineistoja saatavilla.

Opettaja-lehden välissä jaettiin syyskuussa Opetushallituksen tekemä Liikkuva koulu -opas.