Lapin rehtorit kaipaavat vertaistukea – Arktori auttaa

Rehtorin tehtävä on monella tapaa erityinen, ja usein paras tuki siinä on toinen rehtori. Vertaistuen tarve korostuu etenkin Lapissa, jossa moni rehtori on kuntansa ainoa ja välimatkat ovat pitkiä.

Mitä taitoja rehtori ensisijaisesti tarvitsee? Millainen merkitys on pedagogisella johtamisella ja mikä hallinnollisella?

Molempia tarvitaan, sanoo Lapin yliopiston harjoittelukoulun johtava rehtori Heikki Ervast.

− Välillä painottuu hallinnollinen näkökulma, toisinaan pedagoginen. Painotukset ovat myös erilaisia eri kohdissa lukuvuotta.

Ervastin mukaan apulais- tai vararehtorin roolia tulee vahvistaa, kun koulun koko kasvaa. Kyse on ennen kaikkea tehtäväjaosta.

OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto aloittaisi rehtorin ja apulaisrehtorin roolin vahvistamisen johtamiseen varatun työajan lisäämisestä ja koulutyön näkökulmasta toisarvoisten työtehtävien karsimisesta.

− Rehtorit eivät ehdi tekemään virkatöitään tehtävien hoitoon osoitetulla työajalla. Tilanne on usein työsuojelullisesti niin kriittinen, että siihen tulisi viranomaisten puuttua, Tuomisto sanoo.

 

Rehtorin työhön etsitään tukikeinoja Lapin yliopiston kolmivuotisella Arktori-hankkeella.

− Rehtorit kaipaavat erityisesti vertaistukea. Varsinkin yksin omassa kunnassaan ja organisaatiossaan työskentelevä rehtori kaipaa kollegalta nopeita vastauksia esimerkiksi virkaehtosopimuksen tulkintaan liittyen, Arktori-hankkeen projektipäällikkö Lauri Lantela kertoo.

Tuomiston mukaan rehtoreiden keskinäinen vertaistuki on työssäjaksamiselle ja usein myös työssä selviytymiselle keskeistä.

− Rehtorin työ on monella tapaa erityisluonteinen, ja ulkopuoliset eivät pysty ymmärtämään sen todellisuutta. Vertaistuen ja rehtoreiden keskinäisen vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen on hyvä ja kannatettava asia, Tuomisto sanoo.

Lapissa rehtori on usein vastuussa useammasta yksiköstä tai toimii rehtorin ja sivistystoimenjohtajan yhdistelmävirassa, joten esimerkiksi koulutuksiin irrottautuminen ei ole helppoa. Hidasteena ovat myös pitkät välimatkat. Lisäksi moni rehtori työskentelee väkimäärältään pienessä mutta pinta-alaltaan suuressa kunnassa ainoana rehtorina.

Ulkopuoliset eivät voi ymmärtää rehtorin työn todellisuutta.

Lapin erityispiirteet otetaan huomioon tukimalleissa, joita Arktori kehittää alueen rehtoreille.

Parhaillaan työn alla on mobiilisovellus esimiesten tarpeisiin. Työpaketin toteuttajina ovat Lapin ammattikorkeakoulun ohjelmistotekniikan laboratorio, yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja taiteiden tiedekunnan palvelumuotoilutiimi sekä rehtoreiden pilottiryhmä.

− Olemme luoneet yhdessä rehtoreiden kanssa Vuosi rehtorin työssä -palvelupolun. Sen pohjalta ideoimme vuosikelloa, joka auttaa käyttäjää organisoimaan ammatillista kehittymistä ja käytännön työtä läpi vuoden, suunnittelija Samuel Ahola taiteiden tiedekunnasta kertoo.

Tavoitteena on, että rehtorit pystyvät hyödyntämään sovellusta työkaluna sujuvoittamassa arkea ja helpottamassa vertaistukea ja mentorointia.

Tuomiston mielestä keskeistä on huomioida jo palvelun kehittelyvaiheessa, että etäyhteyksillä ja mobiilisovelluksilla ei voida täysin korvata fyysisiä tapaamisia ja kohtaamisia.

− Hanke vaikuttaa olevan hyvällä asialla, kunhan sitä ei pilata yltiöpäisellä kaiken ratkaisua yrittävällä toteutuksella. Kaikissa kehittämishankkeissa on varattava rehtorin tehtäviin riittävästi työaikaa.

Myös rehtorin työn todellisuutta on syytä pohtia, Tuomisto sanoo.

– Ei ole kohtuullista, että rehtorin virassa teetetään sivistystoimen johtajan tehtäviä tai toisinpäin. Moitittavaa on myös se, että rehtori joutuu johtamaan useita yksikköjä ilman mahdollisuutta riittävään läsnäoloon, Tuomisto sanoo.

 

Yhdessä Oulun yliopiston kanssa Arktori kokoaa verkostoa, joka tarjoaa rehtoreille vertaistukea ja systemaattista mentorointia. Siinä kehitetään erilaisia tapoja rehtoreiden osaamisen ja asiantuntemuksen jakamiseen.

− Tavoitteena on tuottaa harjoittelukoulun koordinoima kehittämisen, yhteistoiminnan ja osaamisen jakamisen toimintamalli. Hanke toteutetaan alkaneen lukuvuoden aikana, ja sen jälkeen toimintamuoto vakinaistetaan normaalitoiminnaksi, rehtori Heikki Ervast kertoo.